Sotilaskorvessa pääsee metsän tunnelmaan – Polut tunteva opas korvaa puuttuvat opasteet

Sotilaskorven vanhimmat kuuset ovat 140-vuotiaita. Marjo J. Rämö
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Ryhmä laskeutuu polkua pitkin alas korpeen. Kivistön ja Lapinkylän rajalla oleva Sotilaskorpi on saanut nimensä siitä, että se on toiminut venäläisten sotilaiden leiripaikkana.

Elokuisena iltana Sotilaskorven poluilla marssii Marjaverkon metsäretken osallistujat. Joukkoa vetää Nuuskamuikkusta muistuttava lähiluonto-opas Tuomas Lilleberg huopahattu päässään ja reppu selässään.

Lähiluonto-opas Tuomas Lilleberg otyötä on viedä päiväkoti-, koululais ja muita ryhmiä luontoon lähelle kotia. Marjo J. Rämö

Retkelle on lähdetty pääasiassa kahdesta syystä. Paikan jo tuntevat haluavat tutustua asiantuntijan avulla tarkemmin siihen, mitä tutusta metsästä voi löytää.

Alueen uusille asukkaille metsikkö sokkeloisine polkuineen on uusi, jopa hieman pelottava paikka. Porukalla on kivempi ottaa reitistöä haltuun.

– Täällä pitäisi olla opasteet, joku toteaa.

Vakikävijätkin nyökyttelevät: tänne on helppo eksyä.

Sotilaskorven laajat ja yhtenäiset metsät sisältävät äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua vanhaa kangasmetsää sekä muita arvometsiä, jossa valtakunnallisesti silmälläpidettävää kääväkäslajistoa sekä petolintujen pesimäreviireitä. Marjo J. Rämö

–Sotilaskorpi, ei ole iso, mutta alueella pääsee hyvin metsäiseen tunnelmaan, Lilleberg kehuu aluetta.

Tunnelmaa tarjoavat lähes luonnontilainen metsä, vaihtelevat metsätyypit sekä tällä kertaa kaunis kesäilta.

Vanhimmat kuuset ovat kasvaneet metsässä 140 vuotta. Vanhimmat männyt ovat saaneet alkunsa 1800-luvun puolella.

Sotilaskorpi on nykyisessä yleiskaavassa ns. luo-aluetta, mikä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas aluetta. Marjo J. Rämö

Polku vie alas laaksoon, jossa virtaa kausipuro. Elokuussa puro on enää kostea painauma.

Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä tutkimaan tarkemmin, mitä sammaleiden sisuksista ja lahopuiden onkaloista löytyy.

Retkeläiset saavat luupit kyykistyvät lahottajien tasolle.

–  Näkyy koloja ja liikettä, raportoi Anja Petäjä näkymää maassa makaavan lahopuun pinnalta.

Liikettä näkyy myös Anna Keisun löytämässä lahopuussa, jonka onkaloista purkkiin tipahtaa lukki.

Löydökset tuodaan valkoiselle lakanalle oppaan luokse. Lyhyessä ajassa kerätty lajikirjo hämmästyttää: kusiaisia, pikkusammakko, hyttynen, lukki ja kovakuoriainen.

Yksi otus purkitetaan lennosta. Lilleberg määrittelee sen kimalaiskärpäseksi.

Näkyy koloja ja liikettä, raportoi Anja Petäjä näkymää maassa makaavan lahopuun pinnalta. Marjo J. Rämö

Ryhmän tutkiessa löydöksiään, läheisessä mustikkavarvikossa pyörähtää sorsan värityksen omaava pitkänokka.

– Lehtokurppa, arvelee Lilleberg näkemättä syöksyjää ja laittaa retkeläiset nuuhkimaan kääpää.

Sotilaskorpi on arvokas kääpäalue, josta löytyy niin alueellisesti uhanalaisista kuin valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeja.

Päivi ja Henri Grundströmille Sotilaskorven metsäalue on tuttuakin tutumpi henkireikä. Retkellä he tutkivat lähimetsäänsä pintaa syvemmältä. Marjo J. Rämö

Laaksosta noustaessa maisema muuttuu mäntyjen, kanervikon ja jäkälien peittämäksi kallioalueeksi.

Korkeimmillaan ollaan noin 70 metriä merenpinnan yläpuolella.

Korpilaaksosta noustaan kallioalueelle, joka on korkeimmillaan 70 metriä merenpinnasta. Marjo J. Rämö

Sitten polku taas laskeutuu kivirappusia pitkin ja palaa puron varteen. Nyt ympäristöä hallitsevat lehtipuut.

Puro laskee lampeen, joka on loppukesän kuivaama.

Täällä majailee rauhoitettu viitasammakko ja vesilisko. Nyt törmältä bongataan kissanminttua.

Noin kilometrin pituinen reitti palaa takaisin lähtöpisteeseen kallioalueen länsipuolelta.

Anna Keisu vertaa purkitettua siivekästä tietokirjan kuvaan kimalaiskärpäsestä. Marjo J. Rämö

Reitille lähdettiin Kanniston koululta, Riipiläntien ja Kenraalintien risteyksestä nousevan tienpätkän kautta.

Kierros kulki Sotilaskorventien ja Santakuopantien väliin jäävällä alueelle.

Sotilaskorvesta uusi luonnonsuojelualue?

Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Sotilaskorven metsäalueita esitetään uudeksi luonnonsuojelualueeksi.

Yleiskaavaan ehdotetut alueet on tarkoitus rauhoittaa yksityisinä luonnonsuojelualueina.

Prosessi vaatii maanomistajien suostumuksen.

Alueella on useampia yksityisiä kiinteistöjä. Osan alueesta omistaa Kesko.

Maanomistajia on osana yleiskaavan vuorovaikutusprosessia tiedotettu asiasta kirjeellä.

Rauhoitus voi olla pitkä prosessi, jossa on erilaisia vaihtoehtoja kuten määräaikainen tai pysyvä rauhoitus.

Muita kohteita Kivistön suuralueella:

Keimolan Isosuo: Pääkaupunkiseudun laajin kohosuo, eli eräänlainen ympäristöstään koholla oleva ”suokakku”.

Katinmäen luonnonsuojelualue: Hieno maisema Vantaanjokilaaksoon. Muun muassa kallioketoja ja vihreänä hohtavaa aarnisammalta.

Vehkalanmäki: Täyttömäki, joka on maanläjityksen loputtua on kehittynyt eliölajistoltaan arvokkaaksi niitty-ympäristöksi.

Vinkit antoi lähiluonto-opas Tuomas Lilleberg.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut