Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö pienenisi, katsoo Väestöliitto tuoreessa raportissaan.
Myös kuntien väestönkasvu nojautuu enenevässä määrin maahanmuuttoon. Vuodesta 2016 lähtien Suomessa on kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt.
Raportin mukaan maltillinen 0,3 prosentin vuosittainen väestönkasvu turvaisi hyvinvointivaltion rahoituksen jatkossakin. Väkiluku myös nousisi nykyisestä vähän yli 5,5 miljoonasta runsaaseen kuuteen miljoonaan vuonna 2050.
Suomen syntyvyys jää tällä haavaa alle EU:n keskiarvon. Kokonaishedelmällisyys, joka heijastaa oletettua keskimääräistä lapsilukua naista kohti vuositasolla, oli viime vuonna 1,35. Se kuuluu maailman alhaisimpiin.
Väestöliitto soisi vuosittaisen kokonaishedelmällisyyden nousevan 1,9 lapseen. Tämä taso saavutettaisiin Väestöliiton mukaan, jos ihmiset saisivat toivomansa määrän lapsia.
Helsingin yliopiston ja Max Planck-instituutin tekemä tutkimus osoitti, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia. 25–29 -vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010-2017.
Nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.
Perhesuunnittelun palveluiden, hedelmällisyysneuvonnan ja hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien saatavilla, Väestöliitto vaatii.
Väestöliitto listaa raportissaan myös muita tavoitteita ja suosituksia väestöpolitiikalle:
- Kansanterveyden ytimessä ovat hyvät ihmissuhteet. Jokaisella suomalaisella olisi tärkeää olla ainakin yksi läheinen ihmissuhde.
- Perheystävällisyys koskee kaikkia. Ajallinen joustavuus ja etätyöt on otettava osaksi uutta normaalia työtehtävien sen mahdollistaessa. Raskaussyrjintää kohtaan tulee olla nollatoleranssi.
- Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti. Suomen nykyisen muuttovoiton tulisi kaksinkertaistua. Sen tueksi tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, kevennettyä maahanmuuttoprosessia työn perässä muuttaville ja toimivia kotouttamispalveluita.
- Perheenyhdistämistä tulee helpottaa, koska maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa maahan integroitumista.
- Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi. Ulkomailla kerääntynyt kokemus ja koulutus tulisi helposti voida soveltaa suomalaisiin kriteereihin ja palkkajärjestelmään.
Väestöliiton edellinen väestöpoliittinen raportti on kuudentoista vuoden takaa eli vuodelta 2004. Tuolloin Suomi ja sen väestönkehitys näyttivät aika tavalla erilaisilta kuin nyt.
Sen jälkeen Suomen väestörakenne on mullistunut monella tavalla: nettomaahanmuutto on kolminkertaistunut ja syntyvyys on laskenut historiallisen matalalle tasolle.
Väestö ikääntyy odotettua nopeammin, eli lapsia ja nuoria on yhä vähemmän suhteessa keski-ikäisiin ja ikääntyneisiin.