Koronan tuomat talousongelmat tiedostetaan hyvin ja kansalaiset varautuvat myös verojen korotukseen.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kyselytutkimuksesta. Valtaosa vastaajista eli 70 prosenttia pitää koronaa uhkaavana ongelmana, mutta yhtä lailla 68 prosenttia katsoo, että sitä pitäisi jatkossa hillitä siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa.
Myös yritystuet saavat kannatusta. Koronan aiheuttamista vaurioista kannetaan kollektiivista vastuuta, sillä 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua.
Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi ottaa progressiivisen verotuksen käyttöön myös pääomatulojen osalta. Kuitenkin kolmasosa katsoo, että valtion velkaantumisen hillitsemiseksi ei tule ryhtyä erityisiin menoleikkauksiin.
Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni ja paikallisen sopimisen lisääminen.
– Tulos kertoo pitkälti siitä, että työllistymisen esteenä nähdään usein vaikeus löytää sopivia työpaikkoja. Yllättävänä voi pitää 70 prosentin kannatusta niin sanotulle Ruotsin mallille, sanoo hankkeen johtaja, professori Anu Kantola Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Myös paikallinen sopiminen ja ansiosidonnaisen tuen porrastaminen saivat kannatusta. Samaten nuorten koulutukseen haluttiin satsata. Toisaalta työajan lyhentäminen tyrmättiin täysin, sillä vastaajista 77 prosenttia vastusti keinoa.
– Eri puolueiden kannattajien välillä on suurta hajontaa ja hallituspuolueiden erot näkyvät monissa vastauksissa. Kompromisseja on siis rakennettava, jotta hallitus pysyisi kasassa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä haastateltiin 2 106 henkilöä elo-syyskuun vaihteessa internetpaneelissa.