Maailman suurimman naisten terveyttä ja hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen vastaanotto on käynnistynyt Helsingissä.
Naisten terveystutkimus alkoi jo kesällä Oulussa, ja nyt toinen tutkimusvastaanotto on aloittanut toimintansa Helsingissä.
Yhteensä tutkimukseen on kutsuttu 4 500 naista, jotka ovat syntyneet vuosina 1985-1986 Pohjois-Suomessa, tiedottaa Helsingin yliopisto.
Kutsutuista naisista 1 300 asuu Etelä-Suomen alueella, minkä vuoksi Helsinkiin perustettiin toinen tutkimuskeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kanssa.
– Tavoittelemme Helsingin tutkimuksiin vähintään 500:aa naista. Oulussa tutkimus on lähtenyt hienosti käyntiin, ja kesän ajat ovat olleet täynnä, mikä on lupaavaa myös Helsingin vastaanotolle, sanoo tiedotteessa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi Kaisu Luiro-Helve Helsingin tutkimusryhmästä.
Hänen mukaansa terveystutkimukseen kannattaa osallistua, jos on kiinnostunut erityisesti omasta lisääntymisterveydestään ja haluaa olla mukana maailman suurimmassa naisten terveyttä ja hyvinvointia kartoittavassa tutkimuksessa.
Tutkimuksessa selvitetään gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti. Tutkimukseen tuleva nainen saa runsaasti tietoa itsestään.
Verikokeiden ja perusmittausten lisäksi tutkimuksessa tehdään muun muassa gynekologinen ultraäänitutkimus ja kehon koostumusmittaus.
Gynekologi arvioi myös naisen gynekologista terveydentilaa ja munasarjan toimintaa ja tarvittaessa tekee lähetteen jatkotutkimuksiin,
Laajalla tutkimuksella haetaan tietoa naisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mukaan lukien seksuaalinen hyvinvointi. Naisen tyytyväisyyttä omaan kehoonkin selvitetään.
– Tämä on erityisen tärkeää nykyisenä some-aikana, jolloin täydellisten kehojen kuvatulva on läsnä kaikkialla, Luiro-Helve sanoo.
Lisäksi kartoitetaan endometrioositaudin ja muiden lantion kiputilojen sekä vulvodyniaoireiden eli sukuelinten kivun esiintyvyyttä ja vaikutusta naisten elämänlaatuun.
– Nämä niin sanotut kiputaudit ovat pitkään olleet alitutkittuja, ja niihin vaikuttavat tekijät ovat edelleen epäselviä. Monilla naisilla diagnoosiin pääsy on kestänyt liian kauan, ja lisätutkimusta kaivataan kipeästi, Luiro-Helve sanoo.
Sekä Oulun että Helsingin tutkimusvastaanotoilla tutkimukset jatkuvat kesään 2021 asti.
– Ensimmäisiä tuloksia saamme arviolta kahden vuoden päästä, ja tulosten artikkelijulkaisut ilmestyvät vuosien 2023–2024 aikana, Luiro-Helve sanoo.