Kalastuksen suosio nousi kesällä ja samalla myös kalastonhoitomaksuista kertyvä tuotto paisui miljoonia euroja.
Syyskuun alkuun mennessä kertyneiden kalastonhoitomaksujen tuotto ylitti 10 miljoonaa euroa, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
– Iloksemme viesti kalastonhoitomaksun merkityksestä on tavoittanut myös aiemmin luvatta kalastaneita, sanoo Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi tiedotteessa.
Metsähallituksen mukaan tuoton kasvua selittää sekä kalastajien määrän lisääntyminen että aiemmin kalastaneiden suurempi maksamisaktiivisuus.
Verkkosivuliikenteen perusteella kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on kasvanut tänä vuonna kaikissa ikäryhmissä, Metsähallitus kertoo. Suhteellisesti eniten kasvua viime vuoteen verrattuna näkyy ikähaarukan ääripäissä eli 55 vuotta täyttäneissä ja 18−25 -vuotiaissa.
Ensimmäistä kertaa kalastonhoitomaksun maksaneista noin 60 prosenttia kertoi Metsähallituksen kyselyssä kalastaneensa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Heistä noin puolet koki lisääntyneen vapaa-ajan vaikuttaneen harrastuksen aloittamiseen.
Poikkeusajan ilmiöt, kuten kesämökin tai veneen hankinta, liittyivät usein ensimmäiseen kalastuskertaan. Noin 20 prosenttia kalastonhoitomaksun ensimmäistä kertaa maksaneista vastaajista kertoi kalastaneensa aiempinakin vuosina kalastonhoitomaksua edellyttävillä tavoilla.
– Tänä kesänä kalastus on selvästi yhdistänyt suomalaisia. Lapset ovat houkutelleet vanhempia kokeilemaan kalastamista, ja moni on herätellyt vanhan harrastuksen vuosien jälkeen henkiin, sanoo Bisi.
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18–64 -vuotias ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Maksun voi maksaa Metsähallituksen verkkokaupassa tai esimerkiksi R-kioskilla.
Metsähallitus osoitti elokuun alussa kyselyn noin 76 000:lle kalastonhoitomaksun tänä vuonna maksaneelle. Siihen vastasi noin 18 600 henkilöä, joista vähän yli 1 120 kertoi maksaneensa kalastonhoitomaksun tänä vuonna ensimmäistä kertaa.