Keramiikalla on asiaa – Venäläisten ja suomalaisten taiteilijoiden harvinainen yhteisnäyttely Vantaan taidemuseo Artsissa puhuu kulutuksesta ja ihmisen luontosuhteesta

Pekka Paikkarin Huutoon on käytetty yli neljä tuhatta käsin muovattua savilaatan palaa. Leena Koivisto
Leena Koivisto

Leena Koivisto

Ihmiskunnalle keramiikalla on kautta aikojen ollut jo arkielämän kautta merkitystä, mutta keramiikalla toteutettu taide pistää vielä monin verroin paremmaksi.

Vantaan taidemuseo Artsissa keramiikka puhuu ja välillä suorastaan huutaa. Muodosta pintaan -näyttely johtaa ajatukset ympäristöön sekä sen muutoksiin, ihmisen luontosuhteeseen, kulutukseen, kertakäyttöisyyteen ja kestävään kehitykseen.

Ja tämä tapahtuu harvinaisella yhdistelmällä. Suomalaistaiteilijoiden rinnalla mukana on venäläisiä nykykeramiikkataiteen edustajia, joita ei juurikaan ole Suomessa nähty.

Keramiikan ilmaisuvoima ja -keinot ovat yhtä kahlitsemattomat kuin minkä tahansa muunkin taiteen. Sen keskenään hyvin erilaisten ja hyvin eri tavoin toteutettujen teosten kokonaisuus selkeästi näyttää.

Elena Yudinin teoksessa esimerkiksi yhdistyvät video, taiteilijan itsensä kasvattamat kultakärpäset ja keraamiset vaaleat laatat. Onko kärpästen hermostuneen oloisessa säntäilyssä jotain tuttua meille kaksijalkaisillekin?

Pekka Paikkarin Huuto on yli neljästä tuhannesta käsin muovatusta savilaatan palasesta työstetty jättimäinen torvi. Samalla kun se kenties huutaa ulos epätoivoa, vaikkapa ahdistusta ilmastonmuutoksesta, sen suuri suu ja syvä nielu tuntuvat aivan kuin imevän edessään seisovaa katsojaa sisäänsä.

Ei kukaan, ei missään. Venäläisen CrocodilePOWER-ryhmän työ on valkoista posliinia, jossa aineksina on myös luonnosta ihmisten jäljiltä löydettyjä roskia. Leena Koivisto

CrocodilePOWER-ryhmän töistä löytyy suora linkki kulutus- ja kertakäyttökulttuuriin. Tekijöiden metsäkävelyllä poimimaa satoa, kuten kertakäyttömukeja, köydenpätkä ja valvontakameran kuori, on päätynyt valkoisella posliinilla toteutettuihin teoksiin.

Annouchka Brochetin värikäs Verkkoaivot. Kuinka yhdistää aivot pursuaa paitsi aivoja myös yksityiskohtia aina Punaisen torin kuuluisasta katedraalista Transformer-nukkeihin niin, että katsojan omissakin aivoissa synapsit alkavat paukkua. Åsa Hellmanin Kantarellikesän sienten seuraan jäkäläpedille puolestaan olisi suuri houkutus itsekin istahtaa.

Artsissa kolmella teoksella mukana olevalla vantaalaisella Johanna Rytkölällä on merkittävä osuutensa koko näyttelyn syntymiseen. Yhteistyökeskustelut venäläistaiteilija Natalia Khlebtshevischin kanssa johtivat neljän suomalaistekijän kutsumiseen Moskovan nykytaiteen biennaaliin vuonna 2017.

– Sitten tuli kollegojen kanssa keskusteltua, että olisi kiva saada vastavuoroisesti venäläistä nykykeramiikkataidetta näytteille Suomeen. Artsissa asiasta innostuttiin heti, Rytkölä kertoo.

Vantaalaisen Johanna Rytkölän teokset näyttelyssä ovat kaikki uusia, kevään ja kesän aikana valmistuneita. Tässä Sukelluksia kesäyössä. Leena Koivisto

Rytkölän omat teokset näyttelyssä, yksi installaatio ja kaksi veistosta, ovat uusia, kevään ja kesän aikana valmistuneita. Seuraavaksi taiteilija aikoo ryhtyä projektiin, johon on saanut Vantaan kaupungilta apurahaa.

– Aion kokeilla graniitin ja keramiikan yhdistämistä mustalla Varpaisjärven graniitilla, johon upotan kirkasta lasia.

Åsa Hellmanin Kantarellikesä-työn suurimpien keraamisten sienien kuivaaminen on kestänyt kolmekin kuukautta. Taustalla vasemmalla Tommi Toijan Maailman puhaltaja ja Johanna Rytkölän Aurigonvaloa 1 ja 2. Leena Koivisto

Taidemuseossa toivotaan, että myös venäjänkielinen yleisö löytää tiensä näyttelyyn. Museo tekeekin yhteistyötä venäläisten osallistamista edistävän Cultura-säätiön kanssa ja on muun muassa avannut näyttelyyn liittyvät venäjänkieliset verkkosivut. Lisäksi kaikki näyttelytekstit ja -julkaisut ovat suomen ja englannin lisäksi venäjäksi.

Vantaalla venäjää äidinkielenään puhuvia asukkaita on noin 8 700 ja he ovat suurin ryhmä vieraskielisten kaupunkilaisten joukossa.

Muodosta pintaan Vantaan taidemuseo Artsissa (Paalutori 3) 17. tammikuuta 2021 asti. Vapaa pääsy. Taiteilijat: Annouchka Brochet, CrocodilePOWER, Åsa Hellman, Natalia Khlebtsevich, Kirsi Kivivirta, Maisa Majakka, Pekka Paikkari, Johanna Rytkölä, Olga ja Oleg Tatarintsev, Tommi Toija, Elena Yudina.

Katso myös tämä: Keramiikka vahvistaa asemiaan nykytaiteessa – "Tätä on ehkä pidetty vähän naisten juttuna ja käsillä näpräämisenä"

Lue myös: Artsin ex-pomo kertoo, miten Vantaan taidemuseo mullistettiin – Huovinmaan kirja yllyttää radikaaliin muutokseen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.