"Vaarana on, että Vantaalle syntyy lisää nukkumalähiöitä" – Esimerkkeinä Myyrmäki ja Tikkurila

Alueet: Vantaalla puretaan toimitiloja kiihkeän asuntorakentamisen tieltä.

Myyrmäen Isomyyri on purettavien liikekiinteistöjen listalla. Kaupunginvaltuutettu Sveta Silvennoinen-Hiisku toivoo, että Isomyyrin paikalle tulee myös uutta toimitilaa, ei vain asuintaloja. Tiina Örn

Tiina Örn

Tilanne elää. Niin voi tiivistää kaupunkien kaavoitukseen liittyvät ongelmat.

Ei ole pitkä aika siitä, kun oltiin huolissaan työpaikkakeskittymistä. Kauhisteltiin alueita, joilla ei ole elämää virka-ajan jälkeen ja toimitilarakennuksia haluttiin korvata asunnoilla. Nyt kellossa on toinen ääni.

– Vaarana on, että Vantaalle syntyy lisää alueita, joita voi kutsua nukkumalähiöiksi. Alueita, joilta työpaikat ovat kaikonneet, toteaa maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Nukkumalähiöitä voi syntyä, jos puretaan laajamittaisesti virastotaloja sekä liiketiloja ja rakennetaan niiden tilalle asuintaloja. Penttilä toteaa Myyrmäkeä ja Tikkurilaa uhkaavan kuvatun kaltainen kehitys.

Asuntojen rakentamisen volyymia ohjaa Vantaallakin valtion kanssa solmittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL-sopimus). Se on edennyt Vantaalla kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto hyväksynee sopimuksen 21. syyskuuta.

Vantaa on ollut asuntojen tuotannossa mallioppilas. Vantaalle syntyi viime MAL-kaudella vuosittain jopa kaksi kertaa enemmän asuntoja kuin mitä sopimus velvoitti.

ARA-asuntojen tuotannossa on meidän stiplumme.

Nyt solmittu, vuoteen 2030 voimassa oleva uusi sopimus velvoittaa Vantaan rakentamaan uusia koteja 2 640 asunnon vuositahtia. Se ei tule Penttilän mukaan olemaan ongelma.

Kun MAL-sopimus hyväksyttiin kaupunginsuunnittelulautakunnassa, kaupunginvaltuutettu Sveta Silvennoinen-Hiisku (vihr.) jätti pöytäkirjalausuman, jossa hän ilmaisi huolensa siitä, että Vantaan yhdyskuntarakenne yksipuolistuu liikaa korvattaessa työpaikkakortteleita asuintaloilla.

– MAL-sopimuksella on kunnianhimoisia tavoitteita Vantaalla. Jotta määrälliset asuntotavoitteet saadaan toteutettua, ei ehditä miettiä kokonaisuutta. Toimipaikat katoavat asuntojen rakentamisen myötä. Myyrmäestä on lähtenyt tuhannesta jopa kolmeen tuhanteen työpaikkaan. Eikä Myyrmäki ole ainoa esimerkki.

Penttilä muistuttaa asuntojen rakentamisen olevan rakennuttajille kaikkein kannattavinta, siksi sitä tulee kaavoituksen avulla suitsia. Myös Silvennoinen-Hiisku katsoo, että on kaupungin vastuulla pitää alueet monipuolisina ja siten elinvoimaisina.

– Alueella työskentelevät käyttävät kaupallisia palveluja ja varmistavat kivijalkapalvelujen säilymisen, Silvennoinen-Hiisku sanoo.

Yrityksiä ei saada Vantaalle pelkästään sillä, että kaavoitetaan toimitiloja, muistuttaa Penttilä. Se on kuitenkin hyvä alku.

– Ilman kaupungin tahtotilaa toimitiloja ei rakenneta, Penttilä lausuu.

Vaikka Silvennoinen-Hiisku on huolissaan asuntorakentamisen tahdista ja toimitilojen katoamisesta, hän korostaa MAL-sopimukseen sisältyvän myös paljon hyvää muun muassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

MAL-sopimus ohjaa

Minne asuntoja rakennetaan?

Valtion kanssa tehty sopimus ohjaa myös sitä, minne asuntoja tulee rakentaa.

Uusista asunnoista on Vantaallakin rakennettava 90 prosenttia ”maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille”. Käytännössä niitä ovat radanvarret ja tiiviit alueet.

Sellaisia alueita on Vantaalla rakentamiselle riittävästi, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo.

– Tuon tavoitteen saavuttaminen on Vantaata vaikeampaa esimerkiksi Espoolle ja KUUMA-kunnille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.