Moni työikäinen jäi koronaepidemian aikana viime keväänä ilman tarvitsemiaan sosiaalihuollon palveluita. Erityisen heikosti palveluita saivat ne, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Laajojen rajoitustoimien aikana sosiaalihuollon asiakastapaamisia peruttiin, kuntouttavaa työtoimintaa supistettiin ja erilaisia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja suljettiin ja ruuanjakopaikkoja vähennettiin. Monilla myös yhteydenpito läheisiin hankaloitui merkittävästi.
Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olivat asunnottomat, joilla palveluvaje näyttäytyi jopa elämän perusedellytysten vaarantumisena, sanotaan tiedotteessa. Päivittäisten aterioiden, majoituksen ja peseytymismahdollisuuksien järjestäminen on normaaliaikanakin monelle asunnottomalle hankalaa. THL:n katsauksen mukaan esimerkiksi yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat näyttivät kevään aikana lisääntyneen.
– Huoli asiakkaiden tilanteesta kasvoi samalla kun erilaisten palvelujen tarve näytti kasvavan, mutta palveluita ei kuitenkaan pystytty tarjoamaan entiseen tapaan, sanoo THL:n erityisasiantuntija Eeva Liukko tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö laati keväällä kunnille ja Kelalle ohjeistuksia, joilla pyrittiin turvaamaan lain edellyttämät palvelut ja etuudet. Etuuksien käsittelyä joustavoitettiin väliaikaisesti ja palveluja siirrettiin osin verkkoon.
– Kaikki sosiaalihuollon asiakkaat eivät pysty käyttämään digipalveluja, eikä heidän palvelutarpeisiinsa pystytty näin ollen vastaamaan riittävästi, sanoo tiedotteessa puolestaan THL:n tutkija Erja Koponen.
Katsauksen mukaan sosiaalihuollon palvelujärjestelmän toimivuudesta tulisikin saada tietoa nykyistä paremmin ja järjestelmän suoriutumista tulisi tarkastella ennen kaikkea haavoittuvimpien ihmisryhmien näkökulmasta.
