Tikkurilasta löytyy vielä 1950-luvun helmi – Vantaa suojelee kuuden asuintalon ja neuvolan muodostaman kokonaisuuden

Historia: Alueen rakennukset edustavat hyvin aikakautensa arkkitehtuuria.

Tikkurilan neuvola Kielotiellä on laajennettu 1960-luvulla, mutta oikeassa kuvan reunassa sijaitseva Asunto Oy Säästöpyrstö on säilynyt miltei alkuperäisenä. Hieman alle kahden hehtaarin alueella on yhteensä kuusi kerrostaloa ja 160 asuntoa. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Jos nämä talot osaisivat puhua, niillä olisi monta tarinaa kerrottavana. Onhan Kielotie 38–44:n, "Pyrstöjen alueen", rakennuksilla ikää lähes 70 vuotta. Talojen yhteensä 160 asunnossa on ehtinyt asua 1950-luvulta lähtien tuhansia ihmisiä ja edelleen toimivassa neuvolassa on huolehdittu lukuisista lapsista.

Alueella on asuinkerrostaloja kaikkiaan kuusi. Yhden talon liiketiloissa on alkuvuosina käyty muun muassa liha- ja maitokaupassa. Niin sanotusta Aravatalosta piti tulla ensin valtion asuntotuotannon lainajärjestelmällä rahoitettu asuintalo, mutta se otettiin Vantaan kaupunkia edeltäneen Helsingin maalaiskunnan virastoksi ennen nykyisen kaupungintalon valmistumista.

Muistona virastoajasta on näyttävä sisäänkäynti betonipylväineen ja kutsumanimi.

Aravatalossa toimi Helsingin maalaiskunnan virasto ennen nykyisen kaupungintalon valmistumista. Nykyisen talossa on 12 asuntoa. Armi Suojanen

Tarinat voivat myös jatkua, sillä Vantaan kaupunki suojelee alueen asemakaavalla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suojelukaavan viime viikolla.

Kaikkea vähänkin vanhempaa ei siis Tikkurilassakaan pureta, vaikka välillä siltä tuntuu.

Alue on tosi hieno ja eheä kokonaisuus.

Rakennustutkija Anne Silanto

Säilytettävään alueeseen kuuluvat asunto-osakeyhtiöt Kultapyrstö, Säästöpyrstö ja Lohenpyrstö sekä alun perin terveystaloksi tehty ja 1960-luvulla laajennettu Tikkurilan neuvola ja Aravatalo. Nelisen vuotta sitten teetetty rakennushistoriaselvitys osoittaa, että rakennukset muodostavat historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kaikkien rakennusten tunnistettavuus on säilynyt hyvin, ja ne edustavat hyvin aikakautensa arkkitehtuuria

– Kerrostalojen materiaalipaletti on sodan jälkeiseltä ajalta. Siinä on tietynlaista romantiikkaa, sanoo Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Anne Silanto.

– Alue on tosi hieno ja eheä kokonaisuus.

Kaikki rakennukset ovat tunnettujen arkkitehtien tai arkkitehtitoimistojen suunnittelemia. "Pyrstötalot" ovat syntyneet telinevoimistelun olympiavoittajanakin tunnetun Einari Teräsvirran piirustuspöydällä ja Aravatalo on muun muassa Alvar Aallon toimistoarkkitehtinä toimeen Olavi Tuomiston käsialaa. Neuvolan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Linnasalmi, jonka arkkitehti Erkki Linnasalmi on suunnitellut muun muassa Helsingin Lastenklinikan.

Vanhaa 50-luvun Tikkurilaa on jäljellä vain joitakin rakennuksia, kuten Asematie 1:ssä sijaitseva Kassantalo, joten Kielotie 38–44:n suojelulle on perusteensa.

Kaavamuutostyö lähti kaupungin omasta aloitteesta ja huolesta, että vanhaa 1950-luvun kerrostaloasumista pitäisi säilyttää aikakaudelle tyypillisenä kokonaisuutena, kertoo Tikkurilan aluearkkitehti Ritva Kotilainen.

Pinta-alaltaan lähes kahden hehtaarin suuruisen kaava-alueen maan omistavat Vantaan kaupunki ja As Oy Kultapyrstö.

Suojelu on tiukkaa, koska alue on herkkä muutoksille. Asemakaavamuutos säilyttää korttelien käyttötarkoituksen nykyisellään eikä siinä ole lisää rakennusoikeutta. Kaavamääräykset suojelevat rakennusten ulkomuodon, julkisivujen yksityiskohdat, värit ja materiaalit. Jopa alueen suuria mäntyjä on merkitty kaavaan suojeltaviksi.

Joitain muutoksiakin saa tehdä, kuten Tikkurilan neuvolan muuttamisen päiväkodiksi. Tulevaisuudessa neuvola tarvitsee isommat ja modernimmat tilat, joita on suunniteltu uuteen hyvinvointikeskukseen.

Suomen parhaaksi taloyhtiöksi 2019 valitun As Oy Säästöpyrstön isännöitsijä Katja Pesonen kertoo, että taloyhtiön asukkaat suhtautuvat myönteisesti suojelukaavaan.

– Yhtiössä halutaan vaalia rakennusajan tyylisuuntaa ja pitää rakennus hyvässä teknisessä kunnossa, mutta kehittää silti yhtiön toimintaa nykypäivää vastaavaksi.

Pesosen mukaan suojelukaava tuo "rauhaa, identiteettiä ja pysyvyyden tunnetta" yhtiölle, kun Tikkurilaa rakennetaan voimakkaasti uudelleen.

– Tämä on oman näköisensä kylä ja siitä tulee kiva fiilis, luonnehtii Säästöpyrstön hallituksen puheenjohtaja Tommi Pikkarainen aluetta.

Pesonen kertoo, että asukasvaihtuvuus talossa on keskimääräistä vähäisempää ja siinä asuu kaikenikäisiä ihmisiä eri kokoissa asunnoissa. Yhden asunnon asukas on jo kolmatta sukupolvea samaa perhepiiriä.

Suojeltu helmi

Käytännöllistä ja luonnonläheistä

Suojelukaava käsittää Lummetien, Kielotien, Oksanmäen, Orvokkitien ja Kämmekkäkujan rajaaman alueen. 1950-luvulla rakentunut alue muodostaa tunnistettavan kokonaisuuden Tikkurilan keskustassa.

1950-luvun arkkitehtuuri oli käytännöllistä ja siinä oli romanttisia piirteitä. Luonnonmateriaaleja käytettiin kekseliäästi ja asunnot olivat luonnonläheisiä. Arkkitehtuuria leimasi yleinen vaatimattomuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus vuodesta 1946, kun entinen maalaiskunnan keskus Malmi liitettiin Helsinkiin.

Lähde: Vantaan kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.