Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut ihmisten painajaisiin, selviää Helsingin yliopiston Sleep & Mind -ryhmän tutkimuksesta.korona
Tutkimuksessa analysoitiin tekoälyn avulla lähes tuhannen ihmisen painajaisten sisältöä COVID-19-pandemian aikana.
Yli puolessa tutkimuksessa analysoiduista unista toistuivat pandemiaan liittyvät sisällöt kuten epäonnistuminen turvavälien pitämisessä, koronavirustartunta, maskit ja suojavarusteet, dystopia ja maailmanloppu. Neljännes osanottajista myös kertoi nähneensä painajaisia korona-aikana tavallista enemmän.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 4 000 ihmistä koronapandemian kuudennella viikolla Suomessa. Kysely julkaistiin Helsingin Sanomissa unista kertovan artikkelin yhteydessä. Uniensa sisällöstä kertoi noin 800 ihmistä.
– Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisisältöjä, jotka heijastivat Covid-19-poikkeusolojen apokalyptistä tunnelmaa, kertoo tiedotteessa Helsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja, professori Anu-Katriina Pesonen.
– Tulokset antoivat meille mahdollisuuden spekuloida, että unien näkeminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto, hän jatkaa.
Tutkimus tarjosi myös oivalluksia ihmisten nukkumistavoista ja stressitasoista pandemian poikkeusolojen aikana.
Esimerkiksi yli puolet vastaajista ilmoitti nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka 10 prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljänneksellä esiintyi useammin painajaisia.
Tutkijoita ei yllättänyt se tieto, että yli puolet osanottajista kertoi stressin lisääntyneen, mikä taas oli yhteydessä pahojen unien näkemiseen. Eniten stressaantuneilla oli myös enemmän pandemiasisältöisiä unia.
Toistuvat, voimakkaat painajaiset voivat tutkijoiden mukaan viitata traumaperäiseen stressiin. Unien sisältö ei ole täysin satunnaista, mutta se voi olla tärkeä avain, joka auttaa ymmärtämään, mikä on stressin, trauman ja ahdistuksen kokemuksen ydin.
Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkimusryhmä ensin käänsi unien sisällön suomen kielestä englanninkielisiksi sanaluetteloiksi. Tämän jälkeen he etsivät tekoälyn avulla usein esiintyviä sanayhdistelmiä.
Tietokone rakensi usein esiintyvistä sana-assosiaatioista ja niiven verkostoista tilastolliseen yhteisesiintyvyyteen perustuvia ”uniklustereita”.
Uniassosiaatiot olivat siten kuin unisisältöhiukkasia, eivätkä kokonaisia unikertomuksia. Esimerkiksi uniklusterissa, joka nimettiin ”Turvavälin huomiotta jättäminen”, oli sana-assosiaatioita kuten virhe-halaus, halaus-kättely, kättely-rajoittaminen, kättely-etäisyys, turvaväli-unohdus, väkijoukko-rajoittaminen ja väkijoukko-juhlat.
– Tutkimuksessa käytetty laskennallinen analytiikka on uutta unitutkimuksessa, Pesonen huomauttaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa ryhmä toivoo näkevänsä tulevaisuudessa lisää tekoälyavusteista unien tutkimusta.
