Vantaa hankkii tuloja kiinteistöveron, ei kuntaveron, nostolla – kaupunginjohtaja julkaisi talousarvioehdotuksensa

Vantaan ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2021-25 päätetään kaupungintalossa sijaitsevassa valtuustosalissa marraskuussa. Arkisto/Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Kenellekään ei tule yllätyksenä, että jylläävä koronaviruspandemia vaikuttaa ikävästi Vantaan lähivuosien talouteen. Epidemian seuraukset, kuten yritysten heikentynyt tilanne ja työttömyyden kasvu, vaativat toimenpiteitä eikä kukaan tiedä, milloin virustilanne helpottaa. Samaan aikaan kaupungin väkiluku kasvaa voimakkaasti.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen ensi vuoden talousarvioesityksen tärkeimpiä keinoja kaupungin tulojen lisäämiseksi ovat kiinteistöveron korotus ja kaupungin omaisuuden myynti.

Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi Viljanen ehdottaa 1,25:ttä, kun se nyt on 1,00 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentiksi hän esittää 0,46:tta nykyisen 0,41 sijaan. Kiinteistöveron korottaminen toisi Vantaan kassaan runsaat 18 miljoonaa euroa lisätuloja.

Kunnallisveron nostolla Viljanen ei halua tuloja kerätä, vaan esittää sen pysyttämistä nykyisessä 19 prosentissa.

Viljanen perustelee kiinteistöveroa parempana tulonhankkimiskeinona siksi, että se rokottaa kotitalouksien ostovoimaa vähemmän kuin kuntaveron nostaminen 0,5 prosenttiyksiköllä.

– Kiinteistöveron nostaminen ei vaikuta työllistymisen kannustimiin toisin kuin kunnallisveron nosto, Viljanen totesi budjettiehdotuksensa julkistamistilaisuudessa.

Hän mainitsi myös, että  ihmiset vertailevat pääkaupunkiseudulla kuntaveroja ja se voi vaikuttaa kotikunnan valintaan.

– Jos Vantaa nousee eri kastiin, se on haitallista.

Mikäli Vantaan kiinteistövero nousee, se olisi silti vielä alempi kuin monessa Kuuma-kunnassa, kuten Järvenpäässä ja Sipoossa. Viljanen painotti myös, että useissa kunnissa ei olla budjetin laadinnassa vielä yhtä pitkällä kuin Vantaalla eli korotuksia voi olla tulossa muuallekin.

Kaupungin laskelmissa kiinteistöveron nosto tarkoittaisi esimerkiksi 60 neliön kerrostaloasunnon asumiskulujen kasvua keskimäärin 43 eurolla vuodessa ja 70 neliön rivitaloasunnossa korotus olisi 59 euroa. Alle 10 vuotta vanhassa omakotitalossa (135 asuinneliötä) tuhannen neliönmetrin tontilla olisi keskimäärin 164 euroa vuodessa.

Kunnallisveron nosto 0,5 prosenttiyksiköllä toisi 103–420 euron lisämenot vuodessa, kun vero lasketaan 2 200, 2 500, 3 250 ja 4 000 euron kuukausipalkoista yhden ja kahden tulonsaajan kotitalouksissa.

Verotuottotavoitteiden lisäksi Vantaan toimialoille tulevat omat tuottavuus-, kasvu- ja tasapainottamistoimenpiteet.

Kulujen karsimiseksi Viljanen ehdottaa muun muassa Vantaa-lisän eli kotihoidontuen kuntalisän poistamista 1. heinäkuuta lähtien. Siitä saadaan 1,5 miljoonan euron säästö.

Viljasen ehdotuksessa kaupungin henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta. Kaupungilla on työntekijöitä runsaat 10 000.

Ensi vuonna Vantaa investoi muun muassa päiväkotien ja koulujen rakentamiseen, rakennusten peruskorjauksiin ja kunnallistekniikan rakentamiseen.

Pelkästään päiväkoteja on ensi vuonna rakenteilla kymmenen.

Myös Vantaan ratikan tarkempaa suunnittelua jatketaan ja tavoitteena on, että ratikka alkaa kulkee Mellunmäestä Helsinki-Vantaan lentoasemalle 2028.

Kaupungin kokonaisinvestoinnit vuonna 2021 ovat 147 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden loppusumma on 1 759 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden vuosikate on talousarviossa 70,9 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä 25 miljoonaa euroa.

Vuosikate tarkoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi juoksevien menojen jälkeen muun muassa investointeihin.

Kaupungin lainamäärää varaudutaan kasvattamaan noin 68 miljoonalla eurolla. Siten nettolainanotto pysyisi valtuuston asettaman yhden miljardin euron enimmäismäärän alapuolella valtuustokauden 2017–2021 loppuun.

Jokaista vantaalaista kohden on lainaa 4 091 euroa.

Vantaalla valmistellaan vuosille 2021–2023 tuottavuus- ja kasvuohjelma, jolla pyritään tasapainottamaan kaupungin käyttötalous vuoteen 2023 mennessä.

Tasapainottaminen on jo aloitettu siten, että vuoden 2021 talousarvioon on kevään jälkeen tehty 43,5 miljoonan euron talouden tasapainottamistoimenpiteitä.

Kuluvan vuoden tulosennuste on lähes talousarvion mukainen koronaepidemiasta huolimatta.

– Putoaminen ei ollut niin suuri kuin ennustettiin.

Siihen vaikuttaa voimakkaasti se, että Vantaa sai valtiolta ison 70 miljoonan euron lisätuen. Talouden syöksyä on helpotettu myös kaupungin omilla säästötoimilla yhteensä 28 miljoonan euron edestä.

Koronaepidemian negatiiviset vaikutukset Vantaan talouteen vuonna 2020 on arvioitu 107 miljoonaksi euroksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitystä käsittelevät seuraavaksi valtuustoryhmät ja kaupunginhallitus. Budjetin hyväksyy kaupunginvaltuusto marraskuun alussa.

Juttua korjattu 6.10. klo 10.56. Kunnallisveron korotuksen vaikutuksiin lisätty kuukausipalkat, joista korotuksen suuruus on laskettu.

Lue myös: Vantaan talous runnotaan kuntoon – Keinoiksi ehdotettu veronkorotuksia, kaupunkipyöristä luopumista, Vantaa-lisän leikkaamista

Talousarvioesitys: Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvavat seitsemän prosenttia

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut