Arki: Aterian lisäksi yhdessä ruokailu tarjoaa monelle kaivattua juttuseuraa.
Yhteinen pöytä jakaa Vantaalla viikoittain noin 20 000 kiloa ruokaa. Määrä vastaa 20 täyttä pakettiautollista ruokaa. Ruoka on saajilleen maksutonta.
Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja seurakuntien perustama verkosto, joka jakaa kaupoista, tukuista ja tehtaista saatua hävikkiruokaa.
Toiminnasta vastaava palveluesimies Hanna Kuisma korostaa, ettei kyse ole vain ruokakassien jakamisesta, leipäjonoista, vaan verkosto järjestää myös yhteisöruokailuja, joissa on ruokailun ohessa mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja saada vielä ruokakassi kotiin mukaan. Juttukavereita löytyy myös iltapala- ja kahvitilaisuuksista, joita verkostossa toimivat järjestöt ja yhteisöt toteuttavat eri puolilla Vantaata.
Länsivantaalainen Maria Jukka käy lähes viikoittain yhteisölounaalla Hämeenkylän kirkolla. Miehensä Lauri Jukan omaishoitajana toimiva Maria pohtii yhteisöruokailujen olevan hyvä tapa auttaa vähäosaisia.
– Vähäosaisuus ymmärretään yhteiskunnassamme usein väärin. Ei se välttämättä tarkoita sitä, että on nälkä. Se on myös yksinäisyyttä. Vähäosaisella voi olla ruokaa, mutta ei koskaan ketään juttukaveria.
Maria Jukka kertoo itsekin tulevansa yhteisöruokailuun ennen kaikkea tapaamaan muita ihmisiä, vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan muiden tarinoita. Myös Lauri Jukka kehuu lounashetkeä siitä, että siellä tapaa tuttuja.
Valitettavasti korona on muuttanut kaiken.
– Valitettavasti korona on muuttanut kaiken. Ei täällä enää käy niin paljon ihmisiä kuin ennen ja ihmiset istuvat omissa pöydissään. Ennen koronaa samaan pöytään meidän kanssamme istui aina joku tutuista pariskunnista tai sitten ihan vieraita ihmisiä, Maria Jukka toteaa.
Kuisma myöntää koronaepidemian tuoneen paljon mutkia yhteisöruokailujen arkeen. Ruokailut peruttiin keväällä kahden kuukauden ajaksi kokonaan. Yhdessä ruokailemisen sijaan poikkeusaikana jaettiin ruokakasseja ja ruoka-apua vietiin myös suoraan koteihin. Kuisma laskee poikkeusaikana jaetun Vantaalla pitkälle liki 40 000 ruokakassia.
Ennen koronaepidemiaa ruokaa jaettiin 80 kohteessa. Tällä hetkellä Vantaan 80 paikasta 51 on auki ja jakaa vähintäänkin kasseja.
– Viimeksi laskiessamme 33 yhteisöllistä, pienimuotoista ruokailutilannetta oli jo käynnissä kassijaon ohella. Niitä avataan lisää, mikäli koronaepidemiasta ei seuraa jälleen uusia rajoituksia, Kuisma sanoo.
Vaikka Hämeenkylän kirkolla nautitaan jälleen yhteisölounaista, kävijämäärät ovat romahtaneet. Viime vuonna ruokailijoita oli keskimäärin parisataa viikossa, enimmillään jopa 250 päivässä. Tänä syksynä ruokailijoita on käynyt viikoittain alle 100.
Keväällä juuri ennen poikkeusaikaa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Hämeenkylän kirkon yhteisöruokailussa käyvien näkemyksiä. Peräti kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta totesi yhteisöruokailun olevan viikon kohokohta.
Vaikka tutkimuksen otos on pienehkö, sen voi tulkita viestivän siitä, että yhteisöllisyyden tunne vähentää muiden palveluiden käytön tarvetta. Lähes kolmannes (32 prosenttia) ruokailijoista arvioi, että Yhteisen pöydän ruokailussa käyminen on vähentänyt omalla kohdalla muun avun tarvetta.
Tutkimuksen teki Kantar TNS ja siinä haastateltiin 101 henkilöä.
