EU-maissa toteutetun vuoden 2019 työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa työasioihin liittyviin yhteydenottoihin vastataan eniten ja tiheimmin vapaa-ajalla kuin muualla Euroopassa, kirjoittaa Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalvelujen erikoistutkija Hanna Sutela Tieto&trendit-sivuston blogissa. Tutkimuksessa myös kysyttiin, olivatko yhteydenotot sellaisia, että ne vaativat pikaisia toimia saman päivän aikana.
Vain vajaa kolmannes suomalaisista työllisistä oli kokonaan välttynyt siltä, että työasioilla häirittiin vapaa-ajalla. EU:ssa keskimäärin tältä välttyvien osuus oli kaksinkertainen.
Suomalaisista työllisistä lähes joka neljäs kertoi tutkimuksessa saaneensa parin edellisen kuukauden aikana vapaa-ajallaan useammankin sellaisen työasioita koskevan yhteydenoton, joka oli edellyttänyt heiltä pikaisia toimia. Tämä oli enemmän kuin missään muussa EU-maassa.
Lisäksi 13 prosenttiin suomalaisista oli oltu useita kertoja yhteydessä, vaikka heiltä ei ollut odotettu välitöntä reagointia. Kolmannekseen oli oltu yhteydessä kerran, pari. Yrittäjille yhteydenottoja on tullut ymmärrettävästi enemmän kuin palkansaajille, korkeasti koulutetuille taas useammin kuin matalammin koulutetuille niin Suomessa kuin EU-tasolla.
– Suomen poikkeuksellisuutta kuvaa kuitenkin se, että meillä jopa työntekijäasemassa olevia on hätyytelty työasioilla vapaa-aikana useammin kuin EU-tasolla kaikkia työllisiä keskimäärin, kirjoittaa Sutela blogissa.
Työelämän digitalisaation myötä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on yhä useammin pikemminkin kaksisuuntaista. Etenkin tietotyöläisellä työasiat kulkevat taskussa älykännykän piippausten myötä helposti minne tahansa, mihin vuorokauden aikaan tahansa, kirjoittaa Sutela.
– Työsähköposteja ja teams-viestejä käydään lukemassa ja niihin vastaillaan, vaikka kukaan ei sitä varsinaisesti edellyttäisikään. Samoin tviitataan ja sometetaan, jaetaan mieleen putkahtaneet ideat lähimmille työkavereille tuoreeltaan, Sutela jatkaa.
Vuoden 2018 työolotutkimuksesta puolestaan kävi ilmi, että lähes puolet suomalaispalkansaajista käy vähintäänkin kurkkaamassa postejaan lomansa aikana. Noin 40 prosenttia ei lue työsähköpostejaan lomalla lainkaan, minkä lisäksi 15 prosentilla ei ole työsähköpostia. Tiuha sähköpostien selailu on tyypillisempää miehille kuin naisille.
Erityisesti ylemmät toimihenkilöt eivät malta jättää meilejään tarkistamatta. Käytännössä kaikilla heistä oli käytössään työsähköposti vuonna 2018, ja valtaosa (75 prosenttia) selasi sitä lomansakin aikana. Joka neljäs luki postejaan päivittäin tai lähes päivittäin. Ahkerimmin työpostejaan seurasivat johtajat, liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat sekä luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat.