"Koko ajan suurennuslasin alla, tekemisiäsi arvioidaan julkisesti ja lapsiasi kiusataan koulussa" – Vantaalainen jääkiekkomies Harri Rindell on tehnyt selvitystä itselleen tutusta ammatista

– Moni valmentaja toivoi, että heidän ammatistaan kerrottaisiin laajemmin, Harri Rindell sanoo. Matti Hannula

Matti Hannula

”Kolme peliä viikossa. Tiistaina voit olla sankari ja lauantaina luuseri.”

”Kun voittaa, on maalivahti ja valmentaja puoli joukkuetta. Kun häviää, on maalivahti ja valmentaja koko joukkue.”

– Valmentajat ovat koko ajan suurennuslasin alla. Missä muussa ammatissa tekemisiäsi arvioidaan julkisesti moneen kertaan viikossa? Ja kaupanpäällisiksi lapsiasi kiusataan koulussa, taivastelee Harri Rindell, entinen pelaaja ja valmentaja, nykyinen HIFK:n pelaajatarkkailija.

Rindell toteutti yhdessä psykoterapeutti VTM Heidi Packalenin kanssa jääkiekon liigavalmentajiin kohdistuneen selvityksen, jonka satoa alussa olevat sitaatit ovat. Selvitys, jonka Liikuntatieteellinen Seura julkaisi nimellä Yksinäistä työtä joukkueen puolesta, tehtiin kaudella 2018–19 ja julkaistiin kuluvan vuoden alussa.

Vuonna 1989 Rindell teki Ruotsissa korkeimman ammattivalmentajatutkinnon lopputyönä samantyyppisen mutta suppeamman selvityksen länsinaapurin pääsarjavalmentajista. Autoritäärinen valmennustyyli oli jo silloin Ruotsissa ”pois muodista”. Valmentajat olivat lähellä pelaajia.

– Suomessa on menty samaan suuntaan, muttei vieläkään olla samassa tilanteessa kuin Ruotsissa jo 30 vuotta sitten. Toki suomalainen kulttuuri eroaa ruotsalaisesta monessa muussakin asiassa.

Rindellin selvitys sai Ruotsissa runsaasti positiivista julkisuutta. Suomessa hän koki identtisen tutkimustavan ongelmalliseksi.

– Se olisi ehkä leimautunut HIFK:n tutkimukseksi kaikkine anonymiteettiongelmineen.

Rindell oli toki itse yhteydessä SM-liigavalmentajiin suostumuksen saamiseksi. Mutta raa’an haastattelutyön teki Packalen, jonka kirjoittamaan kirjaan Harkitut sanat, parempi valmennus Rindell oli taannoin antanut omaa panostaan.

– Packalen tapasi kasvotusten liigan kaikki 15 päävalmentajaa. Nopeinkin haastattelusessio kesti kaksi tuntia, Rindell kertoo.

Packalen litteroi haastattelut Rindellinkään saamatta tietää, kuka sanoi mitä.

– Ehkä minä joissakin lauseissa olin kuulevani jonkun tietyn valmentajan äänen, Rindell sanoo.

Harri Rindell on jo seitsemisen vuotta työskennellyt HIFK:ssa pelaajatarkkailijana. Hän on kahteen otteeseen ollut liigassa HIFK:n päävalmentajanakin. Matti Hannula

Kysymys valmentajan arkipäivästä ja asemasta nousi esille Tanskassa vuoden 2018 MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä Suomi-kiekon seminaarissa.

– Moni valmentaja toivoi, että heidän työstään kerrottaisiin laajemmin. Minussa heräsi vahva tunne viedä asiaa eteenpäin, Rindell kertoo. Kovin suuria yllätyksiä eivät selvityksen tulokset pitkään jääkiekon parissa työskennelleelle Rindellille tuoneet.

– Ehkä se yllätti, että monet valmentajat kokivat haastavaksi vuorovaikutustilanteet nuoren ikäpolven kanssa, kun ”suora viestintä” ei enää uppoakaan.

Valmennustiimien merkitys nousi selvityksessä isoon rooliin.

– Valmentajien yleinen toive on, että he saavat itse koota tiiminsä. Sitä kautta luottamus tulee riittävän suureksi ja tehtäviä pystyy paremmin jakamaan.

Monen valmentajan kohdalla tuli esiin kolme sisäisen motivaation kannalta tärkeää psykologista tekijää:

– Valmentajan tulisi tehdä kaikkensa, että hän on pelaajien silmissä kykeneväinen. On tärkeää, että pelaajien edustajat ovat mahdollisuuksien mukaan tekemässä päätöksiä esimerkiksi aikataulutuksesta tai kuormituksesta. Erittäin tärkeää on myös yhteenkuuluvuus, Rindell luettelee.

Vaikka tarkastelussa oli vain jääkiekko, selvityksestä varmasti lohkeaa aineksia ammattivalmentajien asemasta yleisemminkin käytävään keskusteluun.

Kuka?

Harri Rindell

Syntynyt 17.01.1954 Helsingissä.

Asuu Vantaan Rajakylässä.

Entinen jääkiekkoilija ja -valmentaja.

Korkein ammattivalmentajatutkinto sekä Ruotsissa että Suomessa.

Nykyisin HIFK:n pelaajatarkkailija.

Koulutukseltaan luokanopettaja.

Pelaajana SM-sarjassa/-liigassa 1973–78.

SM-hopea 1975 (HIFK).

Pelaajana Ruotsissa I divisioonassa 1978–86.

Päävalmentajana Ruotsissa Elitserienissä 2005–07 (Mora IK) ja 2008–09 (MODO).

Päävalmentajana SM-liigassa 1991–94 (HIFK), 1994–96 (Kiekko-Espoo), 2010–12 (HPK) ja 2014 (HIFK).

SM-hopea 1992 (HIFK).

SM-liigan vuoden valmentaja 1992.

Suomen U20-maajoukkueen päävalmentaja 1994–96 ja 2012–13.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.