Ratikkahankkeen pomo suitsuttaa raitiotien hyötyjä vantaalaisille

Suunnittelu: Elina Suonrannan tiimi aloittaa ratikan yksityiskohtaisemman suunnittelun. Asukkailta halutaan mielipiteitä.

Vantaan ratikan hankejohtaja Elina Suonranta kuvattiin Tikkurilan Kielotiellä paikassa, johon on alustavasti suunniteltu ratikan pysäkkiä molemmin puolin katua. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Vantaan ratikan hankejohtajana syyskuussa aloittaneelta Elina Suonrannalta, 47, ei tarvitse nyhtää perusteluja raitiotien rakentamisen hyödyistä. Niitä riittää.

– Matkustajan näkökulmasta pikaraitiotie on nopea ja miellyttävämpi sekä varmempi kuin bussi ja tehokas, hän luettelee ja kertoo itse ajelevansa mieluusti ratikalla Helsingissä.

Suonranta jatkaa, että ratikkayhteyden rakentaminen Mellunmäestä Hakunilan, Vaaralan, Tikkurilan ja Aviapoliksen (Jumbon) kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle kohentaa myös kaupunkiympäristön viihtyisyyttä reitin varrella.

– Ja pysäkkiympäristöt vetävät puoleensa rakentamista ja palveluita.

Lisäksi ratikalla on rakentamisvaiheessa merkittävä vaikutus työllistäjänä.

– Ratikka on pitkän aikavälin hanke eikä mitään tapahdu heti. Mutta hankkeella on valtava merkitys Vantaan kehitykselle, Suonranta summaa.

Ratikka on pitkän aikavälin hanke eikä mitään tapahdu heti.

Mistä Länsi-Helsingissä asuvan, espoolaissyntyisen Suonrannan ratikkainnostus kumpuaa? Ja miksi Vantaan ratikka kiinnostaa niin, että arkkitehti vaihtoi työnsä rakennusfirma JM Suomesta Vantaan kaupungille?

– Kiinnitin huomiota laadukkaaseen ja nopeaan pikaraitiotiehen ollessani opiskelijavaihdossa Ranskassa Nantesissa 1996. Itse ratikat, niiden nopeus ja pysäkkiympäristö valaistuksineen jäivät vahvasti mieleeni.

Työnsä Vantaan ratikan ja kaupungin kehittämisessä hän kokee merkitykselliseksi.

– Ratikan reitin ympäristöön on arvioitu sijoittuvan noin kolmasosa Vantaan kasvusta pitkällä aikavälillä.

Työ ei ole kaukana Suonrannan aiemmista tehtävistä, kuten Keski-Pasilan suunnitteluun osallistumisesta, Helsingin kaupungin palveluksessa.

– Hankejohtajan työssä yhdistyy aikaisempien vuosien kokemukseni niin rakennussuunnittelusta kuin kaupunkisuunnittelusta erilaisten asemankeskuksien ympäristöissä.

Vantaan ratikan yleissuunnitelman teko alkoi pari vuotta sitten, ja viime joulukuussa valtuusto antoi sille jatkosuunnitteluluvan.

Nyt alkaa yksityiskohtaisempi suunnittelu.

– Uuteen yleiskaavaan liittyen aletaan valmistella ratikan kaavarunkoa, jossa selvitetään raitiotien vaikutusta reitin varrelle. Lisäksi aloitetaan ratikkakatujen asemakaavoitus sekä katu- ja puistoalueiden suunnittelu.

Tämän vuoden lopulla ratikasta valmistuu osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS, jossa kerrotaan muun muassa kaavatyön tavoitteet ja aikataulut. OAS:iin liittyen joulukuussa pidetään verkkotapahtumia ratikan varren kaupunginosissa, ja asukkaat voivat kertoa siitä mielipiteensä.

Sen jälkeen kommentit, lausunnot ja vaikutukset analysoidaan.

– Vuoropuhelua jatketaan koko prosessin ajan, Suonranta lisää.

Tavoitteena on, että ensi keväänä valittava uusi kaupunginvaltuusto tekee ratikan investointipäätöksen 2023. Siten rakentaminen voisi alkaa 2024 ja Vantaan ensimmäisellä ratikkareitillä pääsisi huristelemaan -28.

Ratikka on yksi Vantaan historian suurimmista investoinneista. Sen kokonaiskustannusarvio on 393 miljoonaa euroa ja siihen haetaan tukea valtiolta sekä EU:lta.

Valtio on jo sitoutunut rahoittamaan Vantaan ratikan suunnittelua 30 prosentilla eli 6,1 miljoonalla eurolla. Samaa prosenttiosuutta haetaan myös rakentamiskustannuksiin.

Tietoa ratikasta ja osallistumismahdollisuuksista: vantaa.fi/ratikka

Lue myös: Ratikan tulo Vantaalle nytkähti eteenpäin – Nyt halutaan varautua myös ratikkareitin jatkamiseen Länsi-Vantaalle

Finavia: Raitiotien merkitys vähäinen Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Vantaan ratikka: investointi tulevaisuuden Vantaaseen vai kallis ja epävarma sijoitus?

Vantaan ratikka

Bussi 562 jää historiaan

Vantaan lähes 20 kilometriä pitkä raitiotie Mellunmäestä Helsinki-Vantaan lentoasemalle korvaisi kaupungin käytetyimmän ja siten ruuhkaisimman bussilinjan 562.

Linjalle on yritetty tehdä muun muassa täsmällisyyttä parantavia muutoksia, mutta melko laihoin tuloksin.

Pikaratikan pitäisi tuoda tähän selkeä parannus, koska ratikka on luotettavampi ja täsmällisempi kuin bussi.

Sen kyytiin mahtuu 150 matkustajaa per vaunu.

Ratikan keskinopeus on 25 kilometriä tunnissa ja pysäkkiväli keskimäärin 800 metriä.

Ratikoita on kaavailtu kulkevan tiheimmillään viiden minuutin välein.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.