Vantaa ennen ja nyt: Herastuomari kuljetti hevoskärryillä maalaiskuntalaisille luettavaa – laatikot täytettiin Tikkurilan keskuskirjastossa

Vantaa ennen ja nyt: Kiertävän kirjaston kyydissä kulki niin klassikoita kuin tietokirjoja.

Fritiof Winberg lähdössä matkaan kiertävän kirjaston kanssa Tikkurilan ruotsinkielisen kansakoulun, nykyisen Dickursby skolan pihalta Jokiniemessä joko syksyllä 1913 tai keväällä 1914. Winbergin leski Mandi Winberg lahjoitti valokuvan alun perin Helsingin maalaiskunnan keskuskirjastolle vuonna 1963 ja Vantaan kaupunginkirjasto lahjoitti sen kaupunginmuseolle vuonna 1995. Museon kokoelmissa on myös kiertokirjaston kirjoja ja kaksi kirjalaatikkoa. Vantaan kaupunginmuseo

Anu Mönkkönen

Klassikkoteokset J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät, Alexander Dumas´n Kolme muskettisoturia ja Leo Tolstoin Sota ja rauha kuuluivat Suomen ensimmäisen kiertävän kirjaston valikoimaan 1910-luvulla.

Helsingin maalaiskunnassa aloitti keväällä 1913 kiertävä kirjastonhoitaja, joka kuljetti hevoskärryillä kirjalaatikoita Tikkurilassa sijaitsevalta keskuskirjastolta.

Kirjalaatikot olivat pieniä puisia kaappeja, noin puoli metriä leveitä ja korkeita.

Keskimäärin niissä oli 60 kirjaa, joista suurin osa oli kaunokirjallisuutta, mutta mukana oli myös tietokirjoja taloudenhoidosta maanviljelyyn ja puutarhanhoitoon sekä muutamia nuorten ja lasten kirjoja. Pääosin kirjat olivat ruotsinkielisiä.

Helsingin pitäjän kirkonkylässä asunut herastuomari Fritiof Winberg kuljetti kirjalaatikoita Fingal-hevosensa vetämillä kärryillä ja talvella reellä.

Hän sai kirjojen kierrättämisestä palkkaa 10 markkaa matkaa kohden, nykyrahassa noin 38 euroa.

Winberg kierrätti kirjalähetyksiä pääasiassa kirkonkylästä länteen sijaitsevissa kylissä reitillä Tolkinkylä-Vantaankoski-Keimola. Toinen reitti kulki itään Malmi-Mellunkylä välillä.

Kiertävän kirjaston toiminta jatkui lopulta vain lyhyen aikaa ja se lopetettiin jo syksyllä 1914 ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Jo ennen kiertävää kirjastoa kirjalaatikoita oli ollut sijoitettuna yksityishenkilöiden koteihin ja kansakouluille sivukirjastojen tapaan.

Toiminnan loputtua kiertolaatikot sijoitettiin piirikirjastoihin, kouluille sekä yksityishenkilöille. Muutama niistä on ollut käytössä vielä 1920-luvun lopulla Östersundomin ja Malmin kansakouluilla.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.