Jätevedenpumppaamojen tukokset moninkertaistuneet korona-aikana

HSY: Asiantuntija ihmettelee, ovatko ihmiset unohtaneet viemärietiketin.

- Desinfiointiliinat tuntuvat olevan se juttu. En tiedä, onko se sitten niin helppo ihmisten heittää pönttöön, jos vessassa pyyhkii pintoja ja käsiä, HSY:n Heini Snellman miettii. Milena Raappana

Milena Raappana

Koronaepidemia on tuonut kiirettä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n huoltojoukoille, sillä maaliskuusta lähtien jätevedenpumppaamojen tukokset ovat lisääntyneet huomattavasti.

Syylliset lisääntyneisiin tukoksiin on helppo löytää.

Pumppaamoista pistävät muun roskan ohessa silmään erityisesti puhdistusliinat ja kumihanskat.

– Meillä on Helsingin seudun alueella 550 jätevedenpumppaamoa, joissa on ollut isoja ongelmia. Aiemmin viikkotasolla ei välttämättä ole ollut ollenkaan tukoksia tai sitten niitä on ollut yhdestä kahteen. Maaliskuun lopusta lähtien tukoksia on ollut yli kymmenen viikossa. Yksittäisiä viikkoja on ollut välissä, jolloin näyttäisi, että määrät laskevat seitsemään tai kahdeksaan, mutta sitten ne ovat taas nousseet takaisin, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ympäristöasiantuntija Heini Snellman.

– Vielä en ole kasvomaskiin törmännyt, mutta ehkä niitä samalla logiikalla päätyy pönttöön kuin muitakin tuotteita, Snellman jatkaa.

Tukokset avataan heti, kun ne havaitaan, koska pahimmassa tapauksessa liian pitkään tukossa ollut pumppu voi vuotaa yli, jolloin jätevettä voi päätyä ympäristöön.

Vielä en ole kasvomaskiin törmännyt.

Avaamiseen tarvitaan aina kaksi henkilöä ja työaikaa kuluu keskimääräisesti kolme tuntia. HSY:n ei ole vielä tarvinnut hankkia lisää resursseja ongelman ratkaisemiseksi, mutta tavanomaiset huoltotoimet viivästyvät tukosten takia.

Viime vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kautta kulkeutui noin 500 000 kiloa välppäjätettä eli roskaa, jonka todellisuudessa olisi pitänyt päätyä sekajätteeseen.

Snellman ei osaa vielä sanoa, tuleeko määrä tänä vuonna kasvamaan koronaepidemian myötä.

Se, miksi roskia päätyy viemäriverkostoon, johtuu pitkälti asenteista ja tavoista.

– En tiedä, unohtuuko ihmisiltä niin kutsuttu viemärietiketti vai johtuuko se siitä, että jos ei sitä lapsesta saakka ole oppinut, niin myöhemmässä iässä sen merkitystä ei huomaa. Tai jos kotona vetää jotain vessasta alas, josta ei suoraan seuraa omaan pönttöön tukosta, niin ajatellaan, ettei sillä ole väliä, Snellman pohtii.

Vessanpönttöön ei saa laittaa esimerkiksi terveyssiteitä ja tamponeita, wc-paperihylsyjä, vaikka niissä olisi huuhtoutuva-merkintä, vaippoja, talouspaperia, kondomeja, vanupuikkoja, pumpulia, lääkkeitä, ruokien sisältämiä rasvoja ja maaleja tai muita kemikaaleja.

Lue myös: Korona-arki näkyy keräyspisteillä: Kartonkiastiat pursuavat –  UFF ja Fida pyytävät säilyttämään vaatteita kotona

Jätevedenpuhdistus

Osa kemikaaleista hankala puhdistaa

Jätevedenpuhdistuksessa osa tupakan, lääkkeiden ja nuuskan yhdisteistä sekä kodin puhdistukseen käytetyistä kemikaaleista ovat vaikeita puhdistaa.

Pudistuksen eri prosessissa käytetään kemiallisia, mekaanisia ja biologisia menetelmiä.

Biologisissa menetelmissä bakteerit hajottavat vedessä olevia yhdisteitä. Osaa lääkeaineiden jäämiä ja tupakan eri yhdisteitä bakteerit eivät pysty poistamaan vedestä, ja ne valuvat muutoin puhdistetun jäteveden mukana mereen. Myös siivoustuotteet voivat olla hankalia puhdistaa vedestä.

Ratkaisuja etsitään ja aihetta tutkitaan maailmanlaajuisesti, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa, millaisia vaikutuksia hajoamattomilla yhdisteillä ja kemikaaleilla on ympäristöön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut