Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti kirjoittaa Turun Sanomien blogissaan perusteettomista, pseudotieteellisistä (näennäistieteellisistä) covid-19-epidemiaan liittyvistä väitteistä. Sosiaalisessa mediassa kaikenlaiset väitteet leviävät laajasti.
Knuutin mielestä epidemian ensimmäisen aallon aikana perusteettomat väitteet kohdistuivat erilaisiin ihmehoitoihin. Toisen aallon aikana väitteet ovat liittyneet enemmän covid-19-viruksen vaarallisuuteen, yhteiskunnan suojautumistoimien tarpeellisuuteen, ja jopa siihen onko epidemiaa ylipäätään edes olemassa.
– Pseudotieteellisille väitteille ominaista on, että väitteet voivat vaikuttaa ensivaikutelmalta mahdollisilta. Ne ovatkin näennäisesti loogisia ja niitä perustellaan erilaisilla vakuuttavilla käyrillä ja tilastoilla, kirjoittaa Knuuti.
– On mielenkiintoista, että erilaisten tilastojen ja käyrien käyttö pseudotieteellisten väitteiden yhteydessä on selvästi lisääntynyt. Käytöllä tavoitellaan ilmeisesti uskottavuutta. Covid-virukseen liittyvät pseudotieteelliset väitteet näyttäisivät myös Suomessa politisoituneen, hän jatkaa.
Suojautumistoimista Knuuti sanoo muun muassa, että yksittäisellä toimella on vähäinen merkitys mutta tarpeeksi monen käyttäminen on tehokkaampaa.
– Koska meillä ei rokotuksen puuttumisen vuoksi ole muitakaan tunnettuja tehokkaita keinoja, on turvauduttava niihin, joita on, Knuuti kirjoittaa.
– On kuitenkin aivan varmaa, että jos jokainen suomalainen olisi kahden viikon ajan ilman toisen ihmisen kontaktia, epidemia sammuisi. Koska tämä ei ole mahdollista, ainoa tapa on vähentää ihmisten välisiä tarttumistilanteita muilla keinoin, hän jatkaa.
Siihen, onko koronaepidemia vaarallinen vai ei, Knuuti toteaa, että sekä tilastoitu ylikuolleisuus että sairaaloiden kokemukset niissä maissa, joissa epidemia on levinnyt laajalle osoittavat, että covid-19-infektio on selvästi vaarallisempi kuin esimerkiksi influenssa ja voi viedä hautaan myös nuoria ja terveitä.
– Epidemian laaja leviäminen aiheuttaa merkittävää ylikuolleisuutta, jota ei kuitenkaan onneksi Suomessa ole jouduttu kohtaamaan.
– Jama-tiedelehdessä julkaistiin hiljattain vertailuja eri maiden välillä covid-infektion aiheuttamasta ylikuolleisuudesta. Ylikuolleisuutta oli selvästi eniten maissa, joissa epidemiaa ei saatu kuriin, kuten alla olevassa taulukossa voi havaita, Knuuti kirjoittaa.