Vantaan kaupunginjohtajan talousarvioesitys ei pidä sisällään kaupungin henkilöstön lomauttamista. Joissain kaupungeissa on päädytty toisenlaiseen ratkaisuun.
– Monessa kaupungissa lomautettiin henkilöstöä ensin alkuvuodesta koronaepidemiasta johtuvien palveluiden sulkemisten takia ja sitten loppuvuodesta huonon taloustilanteen takia, kertoo KT Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.
Vantaan demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen nimesi aiemmin kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhdeksi ansioksi sen, ettei kaupungin henkilöstöä olla lomauttamassa.
Vantaan valtuustosta löytyy henkilöstön lomautuksille myös kannatusta. Kokoomusvaltuutettu Jan Edelmann on laskenut koko Vantaan kaupungin henkilöstön lomautuksen säästöpotentiaalin olevan yhtä lomautuspäivää kohden noin 2,3 miljoonaa euroa.
– Kymmenellä lomautuspäivällä säästettäisiin vuodessa 23 miljoonaa euroa.
Edelmann avaa, miten hän on summaan päätynyt:
– Talousarviossa esitetään koko Vantaan henkilöstömenojen olevan vuonna 2021 noin 581 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 on 253 työpäivää, jolloin henkilöstökustannukset ovat noin 2,3 miljoonaa euroa työpäivää kohden.
Lomautusten toteutustapana voitaisiin Edelmannin mukaan käyttää nelipäiväistä työviikkoa.
– Se jopa tehostaisi työn tuottavuutta nykyiseen verrattuna.
Sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen on tivannut valtuuston kokouksissa perusteita sille, ettei kaupungin henkilöstön lomautuksia ole otettu osaksi säästötoimia.
– Ovatko Vantaan kaupungin työpaikat jotain suojatyöpaikkoja? Auvinen kysyy.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kavahtaa ajatusta kaupungin henkilöstön lomauttamisesta.
– Kyllä kaupungin tulee tällaisessa vaikeassa tilanteessa kantaa yhteiskuntavastuunsa eikä lisätä työttömien määrää tai ihmisten epätoivoa.
Viljanen lisää kaupungin henkilöstön olleen koronakriisin aikana kovilla.
– Henkilökunta on tehnyt hyvää työtä yötä päivää.
Kaupunginjohtaja jatkaa kysymällä, miten esimerkiksi koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lomauttaminen voitaisiin tässä tilanteessa toteuttaa.
Edelmann myöntää koko henkilöstön lomauttamisen vaativan "palveluiden laajuuden uudelleentarkastelua ja työn uudelleenorganisointia".
Viljanen ei ota suoraan kantaa Edelmannin laskelmiin lomautusten aikaansaamista säästöistä, mutta toteaa palkkakulujen olevan iso osa Vantaan 1,8 miljardin budjetista.
Edelmann kuvaa, mitä lomautusten toteuttaminen merkitsisi kaupungin taloudelle.
– Esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen leikkaukset voitaisiin jättää kokonaan tekemättä ja korjata muutama huonosta sisäilmasta kärsivä koulu nopeutetulla aikataululla.
Kaupungin henkilöstön lomautuksiin turvaudutaan kuluvana vuonna muun muassa Kouvolassa. Tavoitteena on saada niillä aikaan yhteensä 5,5 miljoonan euron säästöt. Henkilöstö lomautetaan pääsääntöisesti kolmeksi viikoksi.
Suurin osa lomautuksista on Kouvolan henkilöstöjohtaja Päivi Karhun mukaan jo toteutettu.
– Lomautusten ulkopuolelle rajattiin kokonaan joitakin ammattiryhmiä, kuten kuntatason luokkamuotoinen erityisopetus. Joillakin henkilöstöryhmillä, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opetus- ja hoitohenkilöstöllä, lomautusaika oli lyhyempi, Karhu sanoo.
Turussa päädyttiin lomauttamaan kaupungin johtoa. Kaupunginjohtajan ja toimialojen johtoryhmien jäsenien lisäksi lomautetaan muun muassa eri yksiköiden johtajia. Kahdeksi viikoksi lomautettavia johtajia on yhteensä 53.
– Lomautuksista tai talkoovapaiden pidosta seuraa säästöä hieman alle 200 000 euroa, kertoo Turun henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.
Edelmann pohtii "Turun mallia".
– En näe mitään syytä, etteivätkö johtajalomautukset toimisi myös Vantaalla. Henkilöstön itseohjautuvuutta tulee muutenkin vahvistaa.
Viljanen kertoo koko Vantaan johtoryhmän vaihtaneen vapaaehtoisesti kuluvana vuonna lomarahansa vapaiksi. Johtajiston lomauttamista hän ei pidä hyvänä ideana.
– Juuri nyt tarvitaan johtajia. Esimiesten tulee olla tukena ja läsnä. Tämä poikkeustilanne on vaatinut myös esimiehiltä paljon. Keväällä teimme esimerkiksi hyvin nopealla aikataululla 200 uutta toimintalinjausta.