Ruskeasannan hautausmaalla seisoo vaatimaton, mutta harvinainen lankku – Hautalautoja käytettiin vainajien kuljettamiseen

Ruskeasannan hautausmaan erikoisuus ja vanha hautalauta. – Tätä hautaa hoidetaan edelleen, kertoo hautausmaata inventoinut Heli Haavisto. Marjo J. Rämö
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Ruskeasannan hautausmaalla, hautakivirivistön päässä seisoo vaatimaton lankku, jonka yläreunaa koristaa sammal.

Lauta on yli satavuotias hautamuistomerkki.

– Hautalaudat sekä puiset ristit olivat tavallisen kansan yleinen muistomerkkityyppi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kertoo Vantaan hautausmaita inventoinut Heli Haavisto, FM.

Vainajaa säilytettiin ja hänet kuljetettiin hautausmaalle leveän lankun päällä.

Kun vainaja oli haudattu, lankkuun kaiverrettiin teksti ja se asetettiin haudan merkiksi.

Vuonna 1902 kuolleen naisen haudan hautalauta on harvinaisuus, sillä puiset muistomerkit ovat ajan saatossa lahonneet.

Ristejä tehtiin maan rautaruukeissa sivuliiketoimena.

Nykyisin lentokentän ja moottoritien välissä sijaitseva Ruskeasannan hautausmaa vihittiin käyttöön jo vuonna 1887.

Hautausmaan vanhin muistomerkki on vuodelta 1889.

Puisia hautamuistomerkkejä paremmin ovat säilyneet varakkaampien vainajien haudoilla seisseet rautaristit.

Vanhoja ristejä nököttää satunnaisesti kivirivistöjen keskellä sekä 43 rautaristin armeijana hautausmaan etelänurkkauksessa, vainajakylmiön vieressä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ristit koottu yhteen nurkkaukseen hautojen hoitosuhteen päätyttyä. Haavisto toteaa sen olevan hyvä tapa säilyttää vanhoja muistomerkkejä.

Lentokentän vieressä sijaitsevan Ruskeasannan hautausmaan eteläiseen kulmaan on koottu vanhoja hautaristejä. Marjo J. Rämö

Rautaristeissä Haavistoa kiinnostavat leimausmerkinnät ristien juuressa.

Haudoille tarkoitettuja ristejä tehtiin maan rautaruukeissa sivuliiketoimena.

Nykyisin hautausmaiden vallitseva muistomerkkityyppi, hautakivet, alkoivat yleistyä viime vuosisadan vaihteessa.

Aluksi ne olivat matalia paaseja tai pieniä pystykiviä.

Vuosisadan alussa suosittiin korkeita pystykiviä ja leveät vaakamallit tulivat 1920–1930-lukujen taitteessa.

Vainajan tai suvun varakkuus näkyy muistomerkin koossa.

Osa varakkaista suvuista ympäröi hauta-alueen aidalla tai ketjulla. Aitaamisella oli käytännöllinenkin tehtävä, se esti eläinten käyskentelyn haudalla.

Kun hautaussopimus päättyy, hauta palautuu seurakuntien hallintaan kuulutuksen jälkeen.

Heli Haavisto kävi toissakesänä läpi 108 seurakunnille näin palautunutta hautaa Ruskeasannan hautausmaalla.

Hänen tehtävänä oli määritellä haudat, joilla on kulttuurihistoriallisesti merkitystä. Vanhimmat haudat olivat 1800-luvun lopulta, uusimmat 1970–80-luvuilta.

Haudan kulttuurihistorialliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät. Vanhat muistomerkit ovat jo itsessään arvokkaita. Lisäarvoa tuo se, jos vainajasta löytyy tietoa tai jos muistomerkissä on esimerkiksi mietelause tai taideteos.

Vuonna 1951 kuolleen pianonsoitonopettajan Maria Knaapin hauta muistolauseineen päätyi säilytettävien hautojen listalle. Hautakiveen on kaiverrettu teksti: Siel kaunis kannel soi.

Inventoinnin tarkoitus ei ole säilyttää ainoastaan erikoisuuksia tai tärkeiden henkilöiden hautoja.

Tavallinen, tiettyä aikakautta ilmentävä hauta voidaan katsoa säilyttämisen arvoiseksi.

– Inventoinnilla halutaan säilyttää eri aikakausien kerroksellisuus hautausmailla, Haavisto sanoo.

Inventoinnin tuloksena 26 hautaa sai merkinnän "arvokas hauta" ja ne siirtyivät seurakuntien hoidettavaksi. Kukkaistutuksia näille haudoille ei kuitenkaan tule.

Haudat, joita ei päätetä säilyttää, vapautuvat uudelleen käyttöön. Muistomerkkejä varastoidaan noin kahden vuoden ajan siltä varalta, että omaiset haluavat sen itselleen. Lopulta hautakivet päätyvät kivimurskeeksi.

Lue myös: Haetko sukulaisen tai tuttavan hautapaikan sijaintia Vantaan hautausmailta? – Tiedon löytää nyt vainajan nimen avulla nettipalvelusta

Lue myös: "Kuoleman äärellä on lupa tuntea, ei vain surra"

Lue myös: Ruskeasannan hautausmaalta rajattiin metsäinen kumpu tuhkien sirotteluun – Luonnonkivi kunnioittaa vainajan muistoa

Hautapaikan hallinta-aika on 25 vuotta

Arkku- ja tuhkahaudan hallinta-aika on 25 vuotta.

Hallinta-ajan päätyttyä haudan hallintaa voi sopimuksesta jatkaa.

Haudan hoidosta vastaavat kuolleen läheiset tai siitä voidaan tehdä sopimus seurakunnan kanssa.

Vuosittain Vantaan seurakunnilla on hoidossa noin 5 000 hoitosopimushautaa Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmailla.

Hautamuistomerkin hankkimisella ei ole kiire.

Se ei edes ole välttämätön.

Jos muistomerkin haluaa, sen on oltava määräysten mukainen.

Lähde: www.vantaanseurakunnnat.fi

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut