Tikkurilan Palloseuran naisten edustusjoukkueen menestys on kirvoittanut keskustelun Tikkurilan urheilupuiston olosuhteista.
TiPS joutui pelaamaan lokakuussa sekä Suomen cupin finaalin että viimeisen Kansallisen liigan kotiottelunsa Myyrmäessä, koska varsinaisen kotikentän olosuhteet eivät ole Palloliiton kriteerien vaatimalla tasolla.
TiPS:n toiminnanjohtaja Tapio Rostedt on esittänyt, että seura voisi ottaa jalkapallon osalta urheilupuiston hallinnoinnin Vantaan kaupungilta ja hankkia rahoituksen olosuhteiden parantamiseksi.
– Olosuhteet ovat vantaalaiselle urheilulle häpeä. Palloliiton kriteerit kiristyvät jatkossa entisestään. Muun muassa katettu katsomo ja asiallinen huoltorakennus käymälöineen tullaan vaatimaan jo parin vuoden päästä, Rostedt tietää.
– Kaupunki ei ole suostunut tekemään kuin pieniä välttämättömiä parannuksia ottelutapahtuman järkeväksi järjestämiseksi. Me emme enää voi jäädä odottamaan, että alueelle kenties jossain vaiheessa tulee kaavamuutoksen tai uusien linjausten myötä parannuksia.
– Tikkurilasta emme aio lähteä mihinkään. Se on seuran päällimmäisin tahtotila, Rostedt paaluttaa.
Hän uskoo TiPS:n pystyvän löytämään rahoitusratkaisut ja korostaa, että urheilupuisto olisi joka tapauksessa entiseen tapaan myös sekä muiden seurojen että kuntalaisten käytössä.
– Toki meillä pitää olla kaupungin kanssa alueesta vähintään 10 vuoden vuokrasopimus, jotta panostaminen olisi järkevää.
Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti näkee Rostedtin ajatukset ”aika pitkänä loikkana”.
– Kansallisen liigan pyörittämiseen ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi sisälly sellaisia taloudellisia arvoja, että Rostedtin ideoiman installaation ylläpitäminen olisi mahdollista tai järkevää, Kallislahti näkee.
Koko urheilupuiston kattava yleissuunnitelma on parhaillaan valmisteilla.
– Tarkoitus on samassa yhteydessä katsoa myös huippujalkapalloilun olosuhdevaatimukset ja miettiä ratkaisuja niihin. Mutta sitä ei tehdä yhden joukkueen näkökulmasta.
Kallislahti kertoo keskustelleensa Palloliiton olosuhdepäällikön Tero Auvisen kanssa tietyistä, lyhyellä aikavälillä tehtävistä ratkaisuista.
– Ymmärrän, että kun jollakin joukkueella on nostetta, syntyy kaikenlaisia ajatuksia. Mutta ne eivät ohjaa investointibudjettiamme. Jos seuralla itsellään on halua kehittää olosuhteita, se on tietysti aina mahdollista. Mutta alueen luovuttamista ulkopuoliselle taholle me emme edes harkitse. Se ei ole vaihtoehto, Kallislahti painottaa.
Kaupungin tämän päivän strategiana on ennen kaikkea luoda hyvät lähiliikuntaolosuhteet tasapuolisesti ympäri kaupunkia.
– Mutta on jalkapallonkin eteen tehty paljon töitä, Kallislahti huomauttaa.
– Kun minä 11 vuotta sitten aloitin liikuntajohtajana, täällä oli kaksi jalkapallohallia, nyt niitä on viisi. Tekonurmikenttiä oli neljä, nyt pitkälti toistakymmentä. Fokus ei ole ollut kapean kärjen resursoimisessa.
Lue myös: TiPSin naiset ottivat askeleen kohti ammattilaisuutta