Viime vuotta koskevan työolobarometrin mukaan aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Yleisimmin koettu työuupumuksen oire oli henkisen uupumuksen kokemus eli krooninen väsymys, jota koki aina tai usein 12 prosenttia palkansaajista ja joskus 37 prosenttia. Innottomuutta sekä keskittymisvaikeuksia koki aina tai usein noin joka kymmenes ja joskus hieman alle kolmasosa palkansaajista, tiedottaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Työuupumuksen oireet ovat yhteydessä kiireen kokemukseen, stressiin sekä työn henkiseen rasittavuuteen. Naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Työuupumukset oireet olivat tyypillisimpiä kunta-alalla. Digitalisaatio ja tietotyön yleistyminen heijastuvat työelämään. Työolobarometrin 2019 mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea, liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena. Työn henkinen rasittavuus on noussut trendinomaisesti vuodesta 2016.
– Nykytyöelämä vaatii tekijöiltään monella tapaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työurien pidentämisen näkökulmasta on keskeistä, että ihmiset jaksavat työelämässä. Osaamista sekä työelämää kehittämällä voidaan edistää niin työssä jaksamista kuin jatkamista, toteaa työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan myönteistä on, että suurin osa palkansaajista koki työssään työn imua eli innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista. Sukupuolella, iällä tai sosioekonomisella asemalla oli yllättävän vähän vaikutusta koettuun työn imuun. Yleisintä työn imu oli kuntasektorilla.
– Työn imua kokevat työntekijät voivat paremmin ja ovat tuottavampia. Tällä taas on merkittävä rooli organisaatioiden menestykselle, Haatainen jatkaa.
Etätyössä ollaan tavallista tehokkaampia, mutta sosiaalisten kontaktien puute uhkaa työhyvinvointia
Työelämän segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu myös työoloihin. Työolobarometrin mukaan naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin. Naisilla työajat joustavat heikommin, työssä on enemmän haitallista kiirettä, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä. Naiset olivat niin ikään tyytymättömämpiä palkkansa kannustavuuteen kuin miehet.
Korona-aika ei näy vielä vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa. Barometrin tulokset antavat kuitenkin kattavan kuvan siitä, miten palkansaajat kokivat työelämän juuri ennen koronaa.
– Koronavirus vauhdittaa työelämän rakennemuutoksia. Etätyöhön on siirrytty, ja yleinen epävarmuus on lisääntynyt. Näitä muutoksia on syytä tutkia tarkasti. Ensi vuoden työolobarometrissa korona-aika jo näkyy. Vuoden 2019 barometrin tulokset toimivat tärkeänä tarkastelupohjana seuraavan työolobarometrin tuloksille, pohtii Haatainen.
Suomessa työntekijöitä hätyytellään työasioilla poikkeuksellisen paljon vapaa-ajalla
Nuorille palkka on tärkeintä työssä, mutta työtä arvostavat vain harvat