Muutos: Kuntakokeilun kohderyhmään kuuluvat saavat omavalmentajan.
Vantaa on ensi vuoden alusta alkaen mukana työllisyyden kuntakokeilussa yhdessä Keravan kanssa. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorisen mukaan tulevaa muutosta kuvaa hyvin esimerkki siitä, että aiemmin työllisyyspalveluissa saatettiin tarjota kaikille asiakkaille kenkiä, vaikka osalta heistä puuttui takki. Kuntakokeilussa on tavoitteena, että työtön työnhakija saa juuri sitä palvelua, jota hän kaipaa.
– Jos on terveydellisiä haasteita, ne on hoidettava ensin, jotta voi työllistyä. Jos ei ole mitään koulutusta, ensin tulee ainakin mahdollistaa asiakkaalle koulutuksen hankkiminen, Taipale-Vuorinen kuvailee.
Kuntakokeiluun pääsevät Vantaalla mukaan kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä ne yli 30-vuotiaat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Vantaalla kohderyhmään on laskettu kuuluvan noin 18 800 henkilöä. Heistä työttömiä vieraskielisiä vantaalaisia, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, on 48 prosenttia eli noin 9 000. Alle 30-vuotiaita nuoria on kohderyhmässä noin 7 000.
Vieraskielisten ryhmässä on hyvin eri tilanteissa olevia ihmisiä, korostaa Taipale-Vuorinen.
Mistä työpaikkoja saadaan, jos niitä ei ole?
– On heitä, joilla on paljon koulutusta, mutta ei suomen kielen taitoa. Sitten on heitä, joilla ei ole juurikaan koulutusta, mutta jotka osaavat suomea. Osalla on työkokemusta Suomessa, osalla ei.
Vieraskielisten lisäksi toinen tärkeä kohderyhmä ovat nuoret. Myös nuorten ryhmä tulee Taipale-Vuorisen mukaan olemaan hyvin monimuotoinen.
– Alle 30-vuotiaissa työnhakijoissa voi olla niin vastavalmistunut diplomi-insinööri kuin myös nuori, joka on vailla toisen asteen koulutusta.
Asiakkaiden yksilöllisemmän palvelun mahdollistaa se, että Vantaa-Kerava-kaksikko saa työttömien työnhakijoiden palveluun lisätyövoimaa. Lisäresursseja tulee noin 96 henkilötyövuoden verran.
Henkilöitä ei palkata työllisyyspalveluiden ulkopuolelta, vaan kuntakokeilun leipiin siirtyy työntekijöitä te-palvelusta.
Vantaalaisella Anitta Siitosella on kokemusta työnhausta. Tällä hetkellä hän on työkokeilussa huhtikuuhun asti. Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi henkilöille, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta. Työkokeilusta ei saa palkkaa, mutta sen aikana työnhakija on oikeutettu työttömyysturvan lisäksi ylläpitokorvaukseen, jonka suuruus on 9 euroa päivässä.
Siitosesta kuntakokeilun ydinajatus kuulostaa hyvältä. On tärkeää, että jokainen työnhakija kohdataan yksilönä. Uusi palvelu ei kuitenkaan täysin vakuuta.
– Mistä työpaikkoja saadaan millään kokeilulla, jos niitä ei ole? Siitonen kysyy.
Taipale-Vuorisen mukaan työpaikkoja ja piilotyöpaikkoja on tarkoitus löytää yhteistyössä vantaalaisten ja keravalaisten yritysten kanssa.
– Kuntakokeilu on työnhakijan tueksi tuleva verkosto. Siinä on mukana myös yrityksiä ja teemme yhteistyötä kaupunkien elinkeinotoimien kanssa.
Jokainen kuntakokeiluun osallistuva saa omavalmentajan, joka etsii asiakkaan kanssa ratkaisuja ja tekee myös asiakasta koskevat päätökset. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä "luukulta toiselle pompottamista". Työkokeilussa olevalla Siitosella on toivomus.
– Toivottavasti työnhakija saa kuitenkin itse päättää omat ratkaisunsa, ettei niitä sanele kukaan toinen.
Siitonen pohtii, miksei vastaavaa palvelua uloteta kaikkiin työnhakijoihin?
Taipale-Vuorinen vastaa, etteivät kaikki työnhakijat tarvitse omavalmentajaa.
– Jos henkilön työnhaussa kaikki on kunnossa eli motivaatio, osaaminen ja koulutustausta, niin henkilö luultavasti työllistyy nopeasti ilman omavalmentajan palvelua.
Siitonen pohtii työnhakijan oman toiminnan merkitystä.
– Ei mikään palvelu korvaa työnhakijan omaa aktiivisuutta. Ei minulle ollut viimeksikään tarjolla työkkärissä työtä. Soitin itse toimintakeskus Nousuun ja sain työkokeilupaikan.
Juttua muokattu 12.11. kello 12. Poistettu virke, joka antoi väärän kuvan kuntakokeiluun siirtyvien henkilöiden työnkuvasta te-toimistossa.