"Nämä päätökset näkyvät kuntalaisten arjessa" – Vantaan poliitikkojen puheissa toistuvat korona, kuntalisä, kiinteistövero ja huoli ikäihmisistä

Maanantaina tehdyt päätökset näkyvät suoraan vantaalaisten arjessa, muistutti Emmi Pajunen (vihr.). Arkisto/Päivi Tuovinen

Tiina Örn

Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä oli maanantaina 16. marraskuuta talousarvio, jota voi perustellusti kutsua "koronabudjetiksi". Luvassa on leikkauksia ja uusien tulohanojen avaamista.

Korona oli vahvasti läsnä valtuustoryhmien ja yksittäisten valtuutettujen puheenvuoroissa 10 tuntia kestäneen kokouksen aikana.

Keskustan puheenvuoro alkoi toteamuksella, että kunnallishallinnon historiankirjoitukseen tulee uusi rajapyykki. On aika ennen koronaa ja aika sen jälkeen.

Puheenvuoroissa toistuivat koronan lisäksi kotihoidontuen kuntalisän eli Vantaa-lisän leikkaaminen, ikäihmisille toimintaa tarjoavien rastien toiminta, kiinteistövero, ikäihmisten palvelut sekä Vantaan ratikka.

Pitkän linjan demarivaltuutettu Kimmo Kiljunen pohdiskeli budjettikeskustelun moninaisuutta.

– Tänään olemme kuulleet aika lennokkaita puheenvuoroja Euroopan elpymispaketista päätyen yksityiskohtaisiin keskusteluihin vantaalaisten lasten päivähoidosta.  

Vihreän valtuustoryhmä muistutti talouden olevan kaupungissa muutakin kuin rahaa ja numeroita.

– Talous on inhimillisyyden väline. Talous on tärkeää siksi, että voisimme tarjota kaikille kaupungin asukkaille hyvän paikan elää, perustaa perhe, kasvattaa lapset, tehdä työtä, harrastaa, vanheta, lausui vihreiden ryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen.

Puoluetoveri Emmi Pajunen (vihr.) muistutti budjettiin liittyvien päätösten näkyvän suoraan kuntalaisten arjessa.

Ryhmien puheenvuoroissa käytiin vielä kertaalleen lävitse oman ryhmän aikaansaannoksia syksyn ajan käydyissä neuvotteluissa.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenvuorossa todettiin, että ryhmän ääneen lausutut tavoitteet ovat toteutumassa.

– Budjettiratkaisussa, joka tänään on päätöksessä, on huolehdittu, että vantaalaisten palvelutasosta pidetään kiinni, samoin koulutuksesta, terveydestä ja työllisyydestä, puheenjohtaja Minna Räsänen totesi ryhmäpuheenvuorossaan.

Kokoomusryhmän puheen pitänyt Sakari Rokkanen kutsui neuvottelutulosta 40 miljoonan euron sopeutuksesta "kaikkien kannalta vähiten huonoksi vaihtoehdoksi".

Kokoomus linjasi, ettei veronkorotusten tie ole oikea tie. Vantaalle tulee saada lisää menestyviä yrityksiä ja lisää veroja maksavia asukkaita, kuului kokoomuksen viesti.

Kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Sari Multala viittasi budjettiratkaisuun sisältyvään kiinteistöveron korotukseen todeten, ettei se ole monellekaan mieluisa tapa tasapainottaa taloutta.

– Harva meistä myöskään toivoo leikkauksia yhteenkään palveluun, etenkään niihin, jotka ovat juuri sillä hetkellä omalle elämäntilanteelle tai lähipiirille tärkeitä.(...) Nämä päätökset ovat aina myös arvovalintoja, Multala lausui.

Vihreiden Vaula Norrena piti hieman toisenlaisen puheenvuoron veroista. Hän sanoi osan päättäjistä puhuvan kuntaveron torjumisesta, kuin se olisi suuronnettomuus.

– Sehän on vain yhteinen rahapussi, joilla palveluja maksetaan. Samat kuntaveroa vastustavat tahot haluavat kehittää yhtä sun toista ja saada sitä, tätä ja tuota uutta palvelua, mutta rahaa eivät niihin haluaisi yhtään laittaa. Toimitteko samalla tavoin omassa kotitaloudessanne? Norrena kysyi.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola aloitti muistelemalla sanoneensa vuosi sitten Vantaan olevan hyvä paikka asua.

– Tätä arviota ei ole tarvinnut muuttaa – ei edes koko yhteiskuntaa koetelleen koronakriisin kipeimpinä hetkinä.

Kommenttiaan Eerola perusteli muun muassa sillä, että Vantaan vetovoimatekijät ovat kunnossa.

– Meille halutaan muuttaa ja meillä halutaan asua, Eerola sanoi.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa kyseltiin segregaation torjuntaan tehtyjen panostusten tulosten perään.

– Toivottavasti valtuusto saa (myönteisen erityiskohtelun alue)ohjelman tuloksellisuudesta raportin lähiaikoina. Onhan kyseessä yksi tämän vuoden talousarvion painopisteitä. Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen kaksi miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan, lausui perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki.

Kristillisdemokraatit ottivat puheenvuorossaan kantaa muun muassa investointien karsimiseen tai vähintään niiden siirtämiseen. Ryhmä tukikin yhtenäisenä Juha Malmin (kd.) ehdotusta Vantaan ratikan suunnittelun hyllyttämistä muutamaksi vuodeksi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenvuoron pitänyt Patrik Karlsson kiitteli kokoomuksen Multalan tavoin kuntaveroasteen pysymistä 19 prosentissa. Rkp otti kantaa urheilupaikkarakentamiseen ja piti hyvänä ensi vuoden budjettiin kirjattua mainintaa siitä, että esimerkiksi urheiluhallien rakentamiseen voidaan ottaa mukaan yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Pitkän kokouksen päätteeksi talousarvio vuodelle 2021 hyväksyttiin kokonaisuudessaan.

Noin 40 miljoonan euron sopeuttamistoimien lisäksi kaupungin lainamäärää varaudutaan kasvattamaan noin 68 miljoonalla eurolla.

Lue lisää: Vantaan budjetti ei ollut läpihuutojuttu – Puolueiden rivit repesivät äänestyksissä

Säästöjä ja korotuksia peruttiin Vantaalla – Kuntalisä ei poistu, liikuntatilojen vuokria ei koroteta, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero ei nouse...

Vantaan budjettiesitys saa armoa ja risuja – Valtuutetut esittävät vaihtoehtoja kiinteistöveron korotukselle

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut