Jos kansainvälinen risteilytoiminta saa jatkua ensi vuonna, jättävät risteilymatkustajat esimerkiksi Helsinkiin arvioilta noin 40 miljoonan euron tulot.
– Suomi on suosittu matkakohde, koska meillä on tällä hetkellä vähiten korona-altistumisissa koko Euroopassa. Se kannattaisi käyttää nyt hyväksi, Suomen Laivameklareiden toiminnanjohtaja Sari Turkkila sanoo.
Ensi vuonna Helsinkiin odotetaan arviolta 324:ää risteilyalusta, jos korona saadaan pidettyä kurissa ja paikalliset viranomaiset ymmärtävät päätöksenteon tärkeyden. Ensimmäiset risteilymatkustajat ovat tulossa Kemiin ja Ouluun jo tänä vuonna, joulukuun puolivälissä, jos laki sen sallii.
– Keski-Euroopassa on ilmeisesti patoutunutta matkustus- ja risteilytarvetta, ja kun meillä on täällä niin puhdasta, niin totta kai Suomi kiinnostaa heitä, Turkkila sanoo.
– Matkajärjestäjälle sen takaaminen, että alukselle tullaan ja sieltä lähdetään terveenä, on elinehto. Ja meillä on matkustuspolku, jossa on mahdollista huolehtia, että matkustajat eivät tartuta meitä, emmekä me heitä.
Tällä hetkellä keskeneräinen lainsäädäntö aiheuttaa Sari Turkkilan mukaan ongelmia.
Keski-Euroopassa on ilmeisesti patoutunutta matkustus- ja risteilytarvetta.
Suomen Laivameklareiden toiminnanjohtaja Sari Turkkila
– Matkanjärjestäjät maailmalla haluaisivat tuoda asiakkaansa Suomeen, mutta saavatko he tulla. He haluavat tietää sen jo nyt, hyvissä ajoin, hän kertoo.
Risteilylaivojen vierailut tuovat monenlaista työtä ja tuloa suomalaisille. Oman osansa risteilyvieraiden jättämästä tuotosta saavat oppaat, bussiyhtiöt, logistiikkayritykset, kahvilat ja ravintolat ja monet muut maapalvelut.
Helsingin kaupungin teettämän risteilymatkustajien rahankäyttötutkimuksen mukaan yksi risteilymatkustaja käyttää keskimäärin 63,70 euroa viiden tunnin vierailun aikana. Vuonna 2018 Helsinkiin saapuneiden 266 aluksen 513 000 risteilymatkustajaa käyttivät rahaa Helsingissä kaikkiaan yli 32 miljoonaa euroa.
Lisäksi kansainvälinen risteilyliikenne maksaa normaalivuotena noin 5 milj. euroa väylämaksuja valtiolle, plus satama- ja luotsausmaksut.
Risteilymatkustajia vastaanottavat satamat sekä ulkomaisten varustamojen agenttipalvelusta vastaavat agentit ovat suunnitelleet mallin – matkustuspolun tai matkustuskuplan – jossa aluksen ja risteilymatkustajien satamassa ja maissa käynti on terveysturvallista ja riskitöntä.
Mallin on laatinut satamien ja agenttien yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana risteilijöitä ensi talvena 2020–2021 ja kesäkaudella 2021 vastaanottavat satamat: Helsingin Satama Oy, Turun Satama Oy, HaminaKotkan Satama Oy, Mariehamns Hamn Ab, Kvarkenports, Rauman Satama Oy, Oulun Satama Oy ja ulkomaisten varustamojen agenttipalvelusta vastaavat agentit: C & C Portagency, GAC Finland.
– Malli on tarkoitus esittää valtakunnallisille ja paikallisille sote-toimijoille, Turkkila sanoo.
Mallin mukaan paikallisille viranomaisille esitetään jo hyvissä ajoin ennen alusten saapumista risteilyvarustamon terveysturvallisuussuunnitelma, jolloin viranomaiset voivat tehdä oman riskiarvionsa.
Aluksen saapuessa satamaan alus vastaa meriterveyskyselyyn ja tekee tarvittaessa meriterveysilmoituksen, jossa ilmoitetaan, onko aluksella esimerkiksi tarttuvia tauteja. Risteilymatkustajat ovat esittäneet negatiivisen testituloksen ennen matkaa, ja vain terveet ovat päässeet mukaan laivalle.
Aluksella on lääkäri, joka valvoo matkustajien terveydentilaa. Joidenkin varustamojen aluksilla matkustajat voivat myös päästä koronatestiin ja aluksella on myös analyysimahdollisuus – ja vain terveet pääsevät maihin.
Risteilymatkustajat viettävät Suomessa maissa vain noin 6–8 tuntia ja tämän ajan heillä on ohjattua ohjelmaa pienryhmissä risteilyvarustamon esittämät terveysturvallisuusvaatimukset täyttävien suomalaisten yhteistyökumppanien kanssa.
– Varustamon terveysturvallisuussuunnitelmassa on voitu määritellä esimerkiksi se, että bussien täyttöaste on enintään 50–70 prosenttia ja oppaiden ja osallistujien tulee käyttää maskeja. Lisäksi noudatetaan suomalaisten viranomaisten määräyksiä, Turkkila kuvailee.