Itä-Uudenmaan poliisin tilastojen mukaan alaikäisten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet.
Kun vuonna 2016 poliisin tilastoihin kirjattiin 27 alaikäisen tekemää ryöstöä, oli luku kahden vuoden päästä 37 ja viime vuonna 58.
Tämän vuoden lokakuuhun asti on kirjattu 39 ryöstöä, joissa epäiltynä on alaikäinen.
Kaikkien ikäluokkien osalta ryöstöjä on ollut tänä vuonna 109, eli ryöstöstä epäilty on ollut alaikäinen useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa.
Poliisilaitoksen alueella on kirjattu tänä vuonna 12 tapon yritystä, joiden epäiltynä on alaikäinen.
Enemmän matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita.
Viime vuonna niitä oli vain yksi ja toissa vuonna ei yhtään.
Poliisilaitoksen piiriin kuuluu Vantaan ohella itäisen ja keskisen Uudenmaan kaupunkeja ja kuntia. Noin puolet poliisipiirin väestöstä asuu Vantaalla.
Lue myös: Kaikki Kuusijärven tapon yrityksen osalliset ovat alaikäisiä – poliisi jatkaa esitutkinta
– Yksittäisten nuorten kohdalla on havaittavissa aiempaa väkivaltaisempaa käyttäytymistä, ja tämä nuorten joukko on valitettavasti kasvussa, rikoskomisario Simo Kauppinen toteaa poliisin tiedotteessa.
Hänestä monet nuoret eivät tunnu ymmärtävän, kuinka vakaviin rikoksiin he syyllistyvät.
– Monet nuoret eivät tunnu ymmärtävän, että jos toiselta vie väkipakolla ja esimerkiksi puukolla uhkaamalla uuden merkkipuhelimen, tutkitaan tapausta varkauden sijaan ryöstönä tai törkeänä ryöstönä.
Osa ryöstöstä epäillyistä on ollut hyvinkin nuoria.
Osassa tapauksista on ollut taustalla pieleen mennyt huumausainekauppa.
Se ei kuitenkaan selitä kaikkia nuorten ryöstötapauksia.
– Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on ylipäänsä lisääntynyt. Nuorilla on yhä useammin mukana puukkoja ja muita lyömävälineitä ja niitä on myös käytetty herkemmin, Kauppinen toteaa.
Vantaalla on joitakin kymmeniä vakavia rikoksia tekeviä tai rikoskierteessä olevia nuoria. Näin arvioi Vantaan lastensuojelun vs. palvelupäällikkö Saana Pukkio.
Alaikäiset rikoksentekijät ovat useimmiten lastensuojelun asiakkaita.
– He ovat pieni, ehkä kasvava joukko, joilla on useimmiten samanaikaisesti vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia, Pukkio toteaa.
Erityistä piikkiä rikoksia tekevien, lastensuojelun asiakkaiden määrässä ei hänen mielestään ole havaittavissa.
Valtaosa vantaalaisnuorista voi hyvin, paremmin kuin koskaan, Pukkio muistuttaa.
Helsingin Sanomat kertoi toissa viikolla ( HS. 10.11.), että eri viranomaiset ovat huolissaan Helsingin ydinkeskustassa ja lähiöissä liikkuvista noin 100–150 nuoresta, jotka eivät kaihda väkivaltaa. Nuoret kantavat teräaseita ja muun muassa ryöstävät samanikäisiä nuoria. HS:n tietojen mukaan useimmat näistä nuorista ovat maahanmuuttajataustaisia.
Vantaan nuorisotyön päällikkö Pekka Mäkelä sanoo Helsingin tilanteen olevan tuttu kaupunkien yhteistyön kautta.
– Mitään uutta tässä tilanteessa ei ole.
– Kyse ei ole meidän tietojen mukaan jengeistä, vaan enemminkin vaihtelevista ryhmistä.
Vantaalaisnuorten parissa työskentelevät eivät ole havainneet, että väkivallanteot tai ryöstöt olisivat lisääntyneet merkittävässä määrin.
– Jonkun verran meidän nuorisotyössä törmätään väkivaltaan, mutta se ei ole mitenkään nostanut Vantaalla päätään, edes tänä vuonna.
Vantaa on panostanut ja panostaa edelleen jalkautuvaan nuorisotyöhön oppilaitoksissa ja kaduilla. Muiden muassa tällä keinoin pyritään tuomaan lisää aikuisia lasten ja nuorten pariin.
Parin vuoden ajan kuusi erityisnuorisotyöntekijää on työskennellyt vantaalaisissa yläkouluissa ja yhdeksän Varian toimipisteissä. Parhaillaan rekrytoidaan viittä alueellista erityisnuorisotyöntekijää, jotka tulevat työskentelemään kentällä nuorten parissa.
Kahta erityisnuorisotyöntekijää rekrytoidaan ensi kertaa myös alakouluihin. Heidän työpisteinään tulevat olemaan Uomarinteen, Kaivokselan, Kytöpuiston ja Rekolanmäen alakoulut.
Alakouluihin jalkautumiseen laittoi vauhtia syksyllä tapahtunut väkivallanteko Kytöpuiston alakoulussa. Mäkelän mukaan nuorisotyön tarve alakouluissa oli todettu jo aiemmin.
Iltaisin ja viikonloppuisin nuorisotyöntekijät kiertävät paikkoja, joissa nuoret tapaavat viettää aikaansa kuten kauppakeskuksissa, joidenkin koulujen pihoilla, urheilukenttien liepeillä ja juna-asemilla.
–Työntekijät ottavat kontaktia nuoriin, puhuvat heidän asioistaan ja siitä mikä on oikein ja väärin. Nuoria voidaan houkutella mielekkääseen vapaa-ajan tekemiseen.
Perusperjantaina liikkeellä on noin kymmenkunta nuorisotyöntekijää 14 nuorisotilalla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden lisäksi. Nuorison suosimina juhlapäivinä liikenteessä voi olla useita kymmeniä nuorisotyöntekijöitä.
Rikoksiin syyllistyneiden nuorten auttamiseksi Vantaan lastensuojelussa ja nuorten aikuisten sosiaalipalveluissa käynnistyy loppuvuoden hanke, jossa rikoksilla oireilevia nuoria pyritään auttamaan MDFT-menetelmän avulla.
Ankkurimallia taas käytetään, kun alaikäinen syyllistyy ensimmäiseen vahingontekoon tai rikokseen, ja hänelle kartoitetaan oikeanlaista apua.
Saana Pukkion mielestä nuorten rikosoireiluun on tällä hetkellä varsin hyvin välineitä. Sen sijaan ennaltaehkäisy ontuu.
– Vantaalla ja koko Hus-alueen kunnissa pitäisi olla enemmän matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita nuorille.