Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vain 15 prosenttia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista palasi töihin pysyvästi – isoja eroja ammattiryhmien kesken

Kevan tekemän tilastoselvityksen mukaan noin 15 prosenttia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista palasi työhön pysyvästi. Valtaosa heistä palasi työhön vuoden yhtäjaksoisen kuntoutustuella olon jälkeen, tiedottaa Keva. Selvityksen valossa nykyinen ohje siitä, että eläkettä tulisi kahden vuoden jälkeen jatkaa kuntoutustukena vain perustellusta syystä, on varsin oikea. Työhön paluun näkökulmasta jo tätä varhaisempi aika on kuitenkin tärkeä.

Työssä olo sekä työhön pysyvästi palaaminen määriteltiin tässä selvityksessä tarkoituksella tiukoilla kriteereillä, koska haluttiin päästä kiinni todelliseen työhön paluun onnistumiseen. Pysyvän työhön paluun kriteerinä selvityksessä oli muun muassa vähintään 12 000 euron vuosityötulo sekä se, ettei henkilöllä ollut voimassa olevaa eläkettä. Koko tarkasteltavasta vajaan 10 000 henkilön joukosta noin 15 prosenttia palasi tämän määritelmän mukaan kuntoutustuella olon jälkeen työhön, kun noin 48 prosenttia joukosta päätyi seuranta-aikana pysyvälle täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella kuntoutustuella olevat palaavat töihin kaksi kertaa niin usein kuin mielenterveyden häiriön perusteella kuntoutustukea saavat, Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman toteaa tiedotteessa.

Tuoreessa julkisen alan tilastoselvityksessä tarkastellaan uuden määräaikaisen työkyvyttömyyseläke- eli kuntoutustukijakson päättäneiden henkilöiden työhön palaamista ja pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä.

Työhön palaamisessa sekä diagnoosien, ikäryhmien että ammattiryhmien välillä oli selviä eroja. Pysyvästi työhön palanneiden joukossa oli selvästi suhteellisesti enemmän terveysalan ammatteja, kun taas rakennus-, kuljetus- ja valmistusala, siivous- ja keittiötyö sekä sosiaaliala olivat ammattialoina työhön palanneiden joukossa aliedustettuina. Ikäryhmistä 35–49-vuotiailla työhön päätyvien osuus oli suurin. Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisessä sen sijaan esimerkiksi suurimpien diagnoosiryhmien välillä ei ollut juurikaan eroa.

Työhön palaaminen näyttäisi tilastotarkastelun perusteella tapahtuvan nopeasti: kun kaksi vuotta uuden kuntoutustuen päättymisestä on kulunut, henkilöiden tilanne oli jo pitkälle vakiintunut. Jos kuntoutustuella olevalla oli tiedossa työpaikka, johon palata, se nosti selvästi työhön palanneiden osuutta kaikissa ikä- ja diagnoosiryhmissä sekä tasoitti diagnoosiryhmien välistä eroa nuorimmassa ikäryhmässä selvästi.