Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt selvästi Vantaalla kahden viime viikon aikana.
Vantaan ilmaantuvuusluku oli keskiviikkona maan korkein 220,4. Luku tarkoittaa tartuntojen määrää 100 000 asukasta kohden viimeisten 14 vuorokauden aikana.
Tartuntojen jäljitystyö ja samaan aikaan meneillään olevat kausi-influenssarokotukset syövät kaupungin terveydenhuoltohenkilöstön resursseja.
Tartuntojen lisääntyminen yli 40-vuotiailla tarkoittaa enemmän vakavia oireita ja potilasmäärien kasvua niin Martinlaakson korona-asemalla kuin sairaalahoidossa.
– Voi sanoa, että henkilöstötilanteemme on vaikea. Henkilöstö venyy ja tekee ylitöitä jo nyt. Jos ajaudumme samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa, meiltä loppuvat kädet, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.
Tartuntojen jäljitys on ollut ajoittain pahoin ruuhkautunut.
Tartuntojen jäljitys on ollut ajoittain pahoin ruuhkautunut.
– Työmäärän kasvu on niin nopeaa, että ulkoisista rekrytoinneista ja sisäisistä siirroista huolimatta haasteita on, kommentoi vs. tartuntataudeista vastaava lääkäri Laura Juvonen.
Tartunnanjäljityksessä viive sairastuneille soittamisessa voi olla enimmillään viisi vuorokautta positiivisen tuloksen valmistumisesta (tilanne 25.11.).
– Valtaosalle soitetaan tätä nopeammin, Juvonen toteaa.
Negatiivisen testituloksen saa tekstiviestillä.
Jäljitystyötä tekee tällä hetkellä päivittäin noin 50 työntekijää. Työtä tehdään aamusta iltaan, arkena ja viikonloppuisin. Ringissä on noin sata henkilöä.
Lue juttu jäljityksestä viime keväältä: Vantaalainen Kirsi jäljittää koronapotilaiden tapaamia ihmisiä, ketju vie usein työpaikoille ja automatkoille – "Moni joutuu tosissaan miettimään kenen vieressä seisoin tai söin"
Terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela kertoo, että terveydenhuollon henkilöstöä on suunnattu tartuntojen jäljitykseen.
– Tämä tarkoittaa, että useita muita palveluja kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, fysioterapiaa, ehkäisevää päihdetyötä ja terveydenhoitajien vastaanottoja terveysasemilla, ei ole pystytty tarjoamaan samassa laajuudessa kuin tavanomaisesti.
Hoitohenkilöstöä on työllistänyt marraskuussa myös kausi-influenssarokotukset, joita on pistetty terveysasemilla yli 22 000.
Rokotusrumba on päättymässä tällä viikolla, sillä rokotteet ovat loppumassa.
Koronarajoitusten sulkiessa ensi viikolla laajasti kaupungin muita toimintoja, näistä on mahdollista saada työntekijöitä esimerkiksi jäljitystyöhön.
Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus mahdollistaa henkilöstön tilapäiset siirrot tehtävästä toiseen. Ulkopuolista terveydenhuollon henkilöstöä voidaan kutsua töihin ainoastaan valmiuslain avulla.
Lisäresurssia on ostettu yksityiseltä Luonalta, joka on hoitanut koronapuhelimen neuvontaa sekä testeihin ja hoitoon ohjaamista. Yhteydenotot koronapuhelimeen ja koronabottiin kasvoivat viime viikolla noin 30 prosenttia.
Martinlaakson korona-asemalla käy nyt noin 60 potilasta päivässä. Määrä lähentelee jo viime kevään vilkkaimpien viikkojen potilasmääriä.
Sairaalahoidossa oli alkuviikosta (tilanne 24.11.) kymmenen vantaalaista, joista seitsemää hoidettiin Husin yksiköissä ja kolmea Peijaksen geriatrisessa akuuttiyksikössä.
– Sairaaloissa on tilaa, mutta potilaiden määrä tuplaantunut reilussa viikossa, Aronkytö huomauttaa.
Valmiussuunnitelmassa Koivukylän terveysasema voidaan muuttaa 60-paikkaiseksi varasairaalaksi.
Lue juttu viime keväältä: Kirjastonhoitajasta tuli päivässä korona-aseman työntekijä – Ensimmäiseksi kerrottiin, miten asemalla on turvallista liikkua
Tässä ovat pk-seudun uudet koronalinjaukset: kirjastot auki rajoitetusti, lähikontaktit minimiin, sisätilojen harrastustoiminta keskeytetään, peruskoulujen lähiopetus jatkuu...