Vantaan kaupunginjohtaja keskusteli maahanmuuttajajärjestöjen kanssa – Taustalla huoli koronatartunnoista

Epidemia: Vantaan tartuntatautiyksikkö vahvistaa, että maahanmuuttajataustaisilla vantaalaisilla on suhteellisesti muita enemmän koronatartuntoja.

Hoitaja laittoi koronatiedotteita esille Tikkurilan terveysasemalla torstaina. Tiedotteiden kielivalikoima on laaja. Kuvassa on vain kolme esimerkkiä. Tiina Örn

Tiina Örn

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kutsui maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen edustajia keskustelemaan kanssaan koronatilanteesta. Tarkoituksena oli varmistaa, että informaatio koronatartuntojen ehkäisemisestä tavoittaa myös vieraskieliset.

– Oman yhteisön edustajat ovat tärkeitä vaikuttajia, Viljanen sanoo.

Taustalla on Vantaan tartuntatautiyksikön vahvistama tieto siitä, että maahanmuuttajataustaisilla vantaalaisilla on suhteellisesti muita enemmän koronatartuntoja.

Kaupunginjohtajan koolle kutsumiin keskusteluihin osallistui kulttuurien välistä yhteistyötä edistävän Vantaa monimaa ry:n puheenjohtaja Ziaulhag Momeni. Hän antaa kehuja Vantaalle.

– Tietoa on ollut eri kielillä riittävästi saatavilla. Se ei ole ollut ongelmana.

Mukana keskusteluissa oli myös Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon .

Tietoa on ollut eri kielillä riittävästi saatavilla. Se ei ole ollut ongelmana.

Hän toivoo tartuntatilannetta tarkasteltaessa muistettavan monen maahanmuuttajan tekevän työtä, jota ei voi hoitaa etänä. Maahanmuuttajien yliedustukseen tartuntatilastoissa voi olla myös muita syitä, Hamdon sanoo.

– Maahanmuuttajilla on isoja perheitä ja he asuvat usein ahtaasti. Isossa perheessä jokainen voi olla päivän eri paikassa. Monissa yhteisöissä on myös totuttu tapaamaan sukulaisia usein.

Koronatietoa on Vantaalla jaettu eri kielillä myös videoiden muodossa ja eri äidinkielten opettajat ovat välittäneet koronatietoa kouluissa.

Viljanen sanoo, että koronatiedon julkaisua eri kielillä jatketaan ja tiedottamiseen valjastettu koronapaku on lähdössä jälleen kiertämään lähiöitä.

Maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen henki on Viljasen mukaan ollut erinomainen.

– Yhtään poikkipuoleista kommenttia ei ole tullut. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rajoituksia tulee noudattaa ja tietoa jakaa.

Kaupunginjohtaja on keskustellut koronatilanteesta myös uskollisten yhteisöjen edustajien kanssa. Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.

Viljanen muistuttaa, ettei aluehallintoviraston päätös kieltää yli 20 hengen kokoontumiset sisätiloissa koske uskonnollisia yhteisöjä. Aluehallintoviraston toimivaltaa asiassa rajoittaa uskonnonvapauslaki.

– Siksi tapaamisessa toivottiin, että uskonnolliset yhteisöt ottaisivat samat rajoitukset käyttöön kuin muutoinkin Vantaalla, Viljanen toteaa.

Momeni toivoo kokoontumisrajoituksia noudatettavan myös uskonnollisissa yhteisöissä, vaikka kielto ei niitä koskisikaan.

– Minusta pitäisi huolehtia, ettei esimerkiksi kirkossa tai moskeijassa olisi kerralla enempää kuin 20 henkilöä, toteaa Vantaa monimaa ry:tä edustava Momeni.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut