Savimaata on Rekolassa, Tammistossa, Tikkurilassa, Viertolassa – Miten Vantaan maaperä kestää ilmastonmuutoksen tuomat rankkasateet?

Ilmastonmuutos: Maaperässä on yhä enemmän vettä, yhä kauemmin.

Ilmatieteen laitoksella työskentelevä Hilppa Gregow toteaa, että aiempaa suurempi tulvariski tulisi jatkossa huomioida Vantaallakin virkistysalueiden rakentamisessa. Kuvassa Keravanjoen rantaan kolmisen vuotta sitten valmistunut Kielotien alittava kävelyväylä. Tiina Örn

Tiina Örn

Ilmastonmuutoksen edetessä sateet, erityisesti rankkasateet, lisääntyvät ja sadekaudet kestävät aiempaa pidempään.

Sateiden lisääntyminen ja sadekausien pitkittyminen tarkoittaa, että maaperässä on yhä enemmän vettä – yhä pidempään.

Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö, dosentti Hilppa Gregowin mielestä nyt olisikin korkea aika selvittää, miten maaperään pitkäksi ajaksi jäävä vesi vaikuttaa rakennuksiin ja esimerkiksi tiestöön.

Vantaalla on laajoja tasaisia savikkopeltoaukeita, esimerkiksi Tikkurila ja Viertola ovat vanhaa savipeltoa. Savimaata on myös Rekolassa ja Tammistossa.

Toisin kuin voisi luulla, savimaa ei ole herkkä kulumaan veden vaikutuksesta. Sen sijaan kuivuus ja pohjaveden alenema voivat aiheuttaa savimaan painumia kuorman alla, kertoo Vantaan maaperän asiantuntija, geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas.

Vantaan maaperästä on 73 prosenttia joko savea, moreenia tai kalliota.

Minä useammin routii ja sulaa, sitä enemmän maa rikkoutuu ja asvaltti kupruilee.

– Rankatkaan sateet eivät aiheuta Vantaalla juurikaan välitöntä tai laaja-alaista maan huuhtoutumis- tai sortumavaaraa, Kangas sanoo.

Veden aikaansaamisille vaurioille herkkiäkin alueita löytyy, sillä Vantaan alueella kulkee kaksi maastoa muokannutta jokea: Vantaanjoki ja Keravanjoki. Niiden lisäksi Vantaalla on useita puroja ja suuria ojia.

– Vedenpinnan vaihtelut ja runsas virtaus muokkaavat jokien ja purojen rantoja. Voimakas virtaus aiheuttaa vesiuomien kulumista ja myös vesistöjen saviluiskat voivat sortua herkemmin, Kangas sanoo.

Esimerkkejä niistä ovat sortumistaan tunnetut Kuninkaantie ja Hanabölen rantatie.

Gregow toteaa Vantaan puolella olevan jonkin verran alueita, joissa tulvariski on koholla. Tulvariski tulisi jatkossa huomioida niin rakennusten, teiden kuin virkistysalueiden rakentamisessa.

Rakennusten vyörymistä ei Gregowin mukaan Vantaalla tarvitse pelätä.

– Suomessa ollaan harvoin rakennettu penkereiselle paikalle, kuten Norjassa, jossa maa saattaa vyöryä rakennusten alta.

Keravanjoen rannalla kulkeva Hanabölen rantatie on kärsinyt maaperän liikkumisesta. Kuva vuodelta 2012. Heikki Kangas/Vantaan kaupunki

Rakentamisessa ilmastonmuutos otetaan jo jossain määrin huomioon. Ei kuitenkaan riittävästi, väittää Gregow.

– Rakennussäädöksissä huomioidaan maan kantavuus eri tilanteissa. Niissä ei kuitenkaan huomioida sademäärien kasvua, joka voi olla jopa 20 prosenttia nykyisestä.

Gregowin toivoo selvityksiä sademäärien vaikutusten lisäksi siitä, mitä vaikutuksia on sillä, että jatkossa maa saattaa routia, sulaa ja taas lyhyen ajan sisällä routia uudestaan.

Ilmiö aiheuttaa ongelmia muun muassa tiestölle.

– Minä useammin routii ja sulaa, sitä enemmän maa rikkoutuu ja asvaltti kupruilee.

Sateen ja maan routimissyklien lisäksi Vantaatakin voivat jatkossa koetella entistä kuumemmat ja kuivemmat hellekaudet. Gregow toivoo, ettei kaupungeissa maalattaisi taloja tummilla väreillä.

– Kuumina aikoina tummat värit lämmittävät kaupunkialueita ja lisäävät epämukavuutta. Vaikka tummat värit lisäävät kuumuutta kesällä, niillä ei ole juurikaan lämmittävää merkitystä talvella, Gregow sanoo.

Rakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös kovien tuulten ja sateen yhteisvaikutukset. Rakennusten seinät tulisi suojata kosteusvaurioilta erityisen huolellisesti siltä puolelta, jota viistosade useimmiten piiskaa.

– Suomessa on tyypillisesti voimakkaita länsi- ja lounaistuulia, Gregow vinkkaa.

Kaupunkiluonto

Vehreys suojaa

Vantaan geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas toteaa, että vihersuunnittelulla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaurioita.

–  Kasvillisuus vähentää osaltaan eroosiota ja tasaa kosteusvaihteluja.

Ilmatieteen laitoksen dosentti Hilppa Gregow komppaa Kangasta todeten, että mitä vehreämpää on, sitä paremmin voidaan sitoa vesiä maaperään ja ylläpitää miellyttävää mikroilmastoa.

– Myös lämpötilaerot pysyvät tasaisempina ja maltillisempina, vaikka ilmasto lämpenee. Luontopohjaiset alueet ovat myös tärkeitä pölyttäjille ja eliöstölle, ja ihminenkin voi tutkitusti paremmin, jos ympärillä on vehreyttä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut