Savun tai muun myrkyllisen aineen leviämiseen lähiympäristön koteihin ja työpaikoille ei osata varautua tarpeeksi hyvin.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (Spek) on selvittänyt ihmisten tietoja suojautumisesta vaaratilanteissa. Yleisesti vallitsee epätietoisuus siitä, miten tilanteissa pitäisi toimia.
Savu- ja kaasuvaaratilanteessa ihmisten suojaaminen on ongelmallista ja Spek mainitsee esimerkkinä varastopalon Turun Pansiontiellä lokakuussa. Vaaratiedote ei tavoittanut kaikkia lähiympäristön ihmisiä riittävän nopeasti ja kattavasti.
Spekin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kyselyn mukaan vain pieni osa vastaajista tiesi, mistä ilmanvaihto pysäytetään ja vielä pienempi osa pystyi sen pysäyttämään.
Lisäksi osa koululaisista meni koulun jälkeen palopaikalle katsomaan ja hengittämään myrkyllisiä savukaasuja.
Vaikka kyselyn vastaajista kolme neljäsosaa tiesi tulipalosta tunnin kuluessa sen syttymisestä, sai osa tiedon kuitenkin vasta 2-4 tunnin kuluttua.
– Osa vastaajista sai tiedon palosta vasta melko myöhään, mikä esimerkiksi kaasuvaaratilanteessa voisi olla kohtalokasta, Spekin erikoistutkija Tarja Ojala sanoo tiedotteessa.
Osa asukkaista ei ollut koskaan edes ajatellut joutuvansa tällaiseen tilanteeseen. Vastauksissa leimaa-antavaa olikin epätietoisuus siitä, miten tilanteessa olisi pitänyt toimia.
Tavanomaisin tiedonvälityskanava alueella asuville ja työskenteleville oli internetin uutissivustot.
Toinen merkittävä tietolähde oli toiselta henkilöltä, kuten perheenjäseneltä, saatu tieto. Lähes kymmenesosa kyselyyn vastanneista ilmoitti jääneensä ilman erillistä tietoa palosta, mutta osa heistä havaitsi palon itse.
Noin puolet vastaajista varmisti, että ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot olivat suljettuina, mutta vain pieni osa vastaajista tiesi, mistä ilmanvaihto pysäytetään ja vielä pienempi osa pystyi sen sulkemaan.
– Vastaajista vain kolmasosa tiesi, miten ilmanvaihto suljetaan, mutta puolet heistä ei saa tai pääse esimerkiksi lukituksen vuoksi sulkemaan sitä, Ojala sanoo.
Vastaavat suojautumisongelmat ovat toistuneet aiemmissa tapauksissa, esimerkiksi Tampereella tämän vuoden toukokuussa ja Äänekoskella ja Porissa 2017.
Spek katsoo Turun varastopalon jälleen osoittavan, miten tärkeää on kehittää sekä kansalaisten osaamista että heidän ohjaamistaan savu- ja kaasuvaaratilanteissa erityisesti kaupunkioloissa.
Lasten turvallisuuden varmistaminen pitäisi myös olla tärkeyslistan kärjessä.
– Miten voidaan varmistaa, että vaara-alueen koulut saavat vaaratiedotteen ja voivat pitää lapset sisällä turvassa? Ei pienet tai isommatkaan lapset osaa välttämättä toimia oikein, vaikka asia olisi heille opetettukin – varsinkin jos on kiinnostavaa katsottavaa, kuten pelastuslaitoksen toiminta palopaikalla, toteaa Ojala.
Hänen mukaansa aikuisetkin toimivat ajattelemattomasti, kun menevät palopaikalle katsomaan ja hengittämään palokaasuja. Samalla he voivat häiritä pelastajien työtä.
Ojala suosittelee, että kansalaisille, taloyhtiöille ja kouluille laaditaan selkeät kiinteistökohtaiset toimintaohjeet ja tiedotussuunnitelma vastaavien tapausten varalta.