Iäkkäät kehitysvammaiset siirretään Koivuhaasta Myyrmäkeen – "Tilat eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia"

Rauno Lehti, 69, (vas.) on asunut Koivukodissa vuodesta 1989. Hänen lisäkseen Koivukodin nykyisissä asukkaissa on kolme muuta alkuperäistä asukasta. Lehti ulkoilee mielellään Koivukodin pihalla rollaattorin kanssa. Kuvassa myös sisarentytär Eeva Pohjanpalo. Marjo J. Rämö
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Kaupunki on sulkemassa Koivuhaassa sijaitsevaa kehitysvammaisten asumisyksikköä Koivukotia.

Kyseessä on vuodesta 1989 toiminut 14 asukkaan ryhmäkoti.

Ryhmäkoti on tarkoitus siirtää vanhusten palvelutalona toimineeseen Myyrinkotiin, rakennuksen neljänteen kerrokseen.

Myyrmäkeen muuttoa on kaavailtu vuoden vaihteen jälkeen.

– Koivukodin tilat eivät vastaa millään tavalla tämän päivän vaatimuksia. Huoneet ovat pieniä (11–12 neliötä) ja henkilökohtaisia saniteettitiloja ei ole, perustelee päätöstä erityisasumisen palvelupäällikkö Maria Borg.

Tämän totesi myös aluehallintovirasto (AVI) helmikuun tarkastuskäynnillään. Yhtä wc- ja suihkutilaa käyttää kolme asukasta. Yksityisyydensuoja ei toteudu, kun asukkaita viedään suihkutiloihin yhteisten tilojen läpi.

– Enolleni tämä on koti ja muut asukkaat ovat hänen perheensä.

Koivukodin 13 asukasta ovat pääasiassa yli 50-vuotiaita. Osa tarvitsee apuvälineitä liikkumiseen.

– Apuvälineiden ja sitä myötä tilan tarve kasvaa asukkaiden ikääntyessä.

Borg toteaa katsovansa asiaa myös työsuojelun kannalta.

Henkilökunnalla pitää olla asialliset tilat avustaa liikuntarajoitteisia asukkaita ja pitää huolta esimerkiksi wc-hygieniasta.

Borg uskoo, että työolosuhteet ovat kilpailuvaltti henkilöstön saamisessa, mikä on jo muutaman vuoden ollut erittäin haastavaa.

Myyrmäen palveluasumisen keskittymässä pieni ryhmäkoti hyötyisi naapuriyksiköiden palveluista kuten fysioterapiasta, kuntosalista ja sairaanhoidosta.

Keskitetyllä ruoka- ja siivoushuollolla saadaan säästöjä.

Koivukodin remontointi ei Borgin mielestä tule kysymykseen, sillä silloin asukasmäärä pienenisi ja paikkakohtaiset kustannukset nousisivat.

Vuonna 1987 valmistuneessa Myyrinkodissa (oik.) on tilaa, sillä vanhusten tehostettua palveluasumista on siirretty viime vuonna valmistuneeseen Myyrmäen vanhustenkeskukseen (vas.). Armi Suojanen

Yksi asukkaista on Rauno Lehti, 69, joka on asunut Koivukodissa yli 30 vuotta. Hänen siskontyttärensä Eeva Pohjanpalo on tyrmistynyt lakkauttamisesta.

Hänestä päätöksen keskiössä tulisi lain mukaan olla asukkaat eikä henkilöstö.

– Enolleni tämä on koti ja muut asukkaat ovat hänen perheensä.

Raunon lisäksi viiden muun asukkaan omaiset jättivät oikaisuvaatimuksen päätöksestä sulkea Koivukoti.

Vaatimus ei saanut kannatusta sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Pohjanpalo on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen ja suunnittelee valitusta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Mielipide: Vantaan kaupunki "pakkomuuttaa" kehitysvammaiset pois Koivukodista – "Asukkaat ovat asuneet siellä yli 30 vuotta"

Myös Koivukodin entiset hoitajat ovat ilmaisseet huolensa muutosta.

Mielipide: Uutinen Koivukodin tilanteesta järkytti – "Älkää viekö heiltä tuttua, turvallista kotia ja sen ympäristöä"

Pohjanpalo toteaa, etteivät Koivukodin tilat enää kaikilta osin vastaa uusien rakennusten nykyvaatimuksia.

AVI ei voi kuitenkaan siihen vedoten vaatia julkista toimijaa korjaamaan tai sulkemaan tiloja. Tämä todetaan AVIn lausunnossakin, kuten myös se, että kaupunki on se taho, joka päättää mitä rakennukselle tehdään.

Pohjanpalon mielestä Koivukoti olisi remontoitavissa.

Myyrinkoti edustaa hänestä laitosmaista asumista, mikä rajoittaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta.

– Yksikkö toimii lukkojen takana neljännessä kerroksessa. Asukkailla tulisi olla mahdollisuus kulkea vapaasti ulos ja sisään.

Laitosmaisuuteen viittaa myös se, että rakennukseen keskitetään muun muassa vanhusten, päihdekuntoutujien ja kehitysvammaisten lasten asumista.

VS: Nuorisokoti tulee vuokralaiseksi Myyrinkodin vanhustenkeskukseen

Huoneet ovat vain hieman isommat kuin nykyiset huoneet Koivukodissa. Huoneissa on wc:t.

– En näe, että Myyrinkoti on laitosmainen. Toki ympäristö on erilainen kuin nykyinen ja ulos lähteminen on erilaista. Ohjaajat avustavat asukkaita tarvittaessa ulkoilussa, Borg vastaa.

Hän huomauttaa, että asukkaille on tarjottu muitakin vaihtoehtoja.

Myyrinkoti on kuitenkin ainoa paikka, jonne Koivukodin asukkaat voidaan muuttaa ryhmänä.

Koivukoti toimii kahdessa rakennuksessa. Rakennuksia ympäröi laaja piha-aluen, jossa liikuntakykyiset asukkaat voivat ulkoilla itsenäisesti. Eeva Pohjanpalo pelkää, etteivät Koivukodin asukkaat pääse vapaasti ulkoilemaan Myyrinkodissa. Kehitysvammaisille varatut tilat ovat 4. kerroksessa. Ovia pidetään lukittuina. Marjo J. Rämö

Lue vielä:

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Myyrmäen jättimäiseen vanhustenkeskukseen – Jokaisessa asunnossa on keittonurkkaus ja pesukone

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut