Kivistöläisellä parvekkeella tuoksuu metsä – Viherseinässä kasvaa 600 litraa rahkasammalta 

Sammalseinä tuo metsäisen tunnelman Pirjo Luokkalan parvekkeelle. Päivi Tuovinen
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Parvekkeelta näkyy kerrostalojen seiniä ja parinsadan metrin päässä humiseva Hämeenlinnanväylä. Nurkan takana on juna-asema. Siitä huolimatta sieraimissa tuoksuu metsä.

– Tuoksu oli erityisen voimakas syksyn kosteina iltoina ja sumuisina aamuina, kertoo Pirjo Luokkala Kivistössä sijaitsevan kotinsa parvekkeella.

Voimakkain metsän tuoksu tulee yli kaksimetrisestä rahkasammalseinästä.

Tuijat seisovat ruukuissaan ja kelloköynnös kurkottelee kattoa. Sypressi on saanut kaverikseen koristekaalin ja korianterin.

Nurkassa nököttää vastatuotu joulukuusi.

Sammalta voi myös itse kasvattaa silppuamalla sammalmättään kosteaksi massaksi ja levittämällä sen sanomalehden päälle, Pirjo Luokkala vinkkaa. Varjoisassa paikassa sammal alkaa kasvaa. Sammalta kastellaan vedellä ja välillä happamalla piimällä. Päivi Tuovinen

Pirjo Luokkala kertoo saneensa idean sammalseinään Triplan kauppakeskuksen viherseinästä.

Sammaleet, 600 litraa jätesäkkeihin kerättynä, Luokkalat hakivat tutun maanviljelijän metsän reunasta. Sammaleen kerääminen vaatii aina maanomistajan luvan.

Seinä on rakennettu vihreäksi maalatulle akustiselle levylle, johon mättäät on painettu kiinni neljäsenttisillä rautalankapätkillä niitin tavoin.

– Mättäiden kiinnittämisessä meni kolme päivää, Luokkala kertoo.

Työn jälkeen seinä on ollut helppohoitoinen. Vettä se tosin vaatii joka aamu parin suihkepullon verran.

Pirjo Luokkalan uuden kodin sisustuksessa kasveilla on tärkeä rooli. Päivi Tuovinen

Viherparveke on osa Luokkaloiden uuden kodin sisustusta, jossa kasvit ovat pääroolissa. Sisutuksen suunnittelussa auttoi alaa opiskeleva miniä.

Olohuoneessa neljän siroliuska-aralian rivistö toimii tilanjakajana olohuoneen ja avokeittiön välillä.

Yksi seinä on pyhitetty kasveille: kultaköynnöksiä, kirjorönsyliljoja ja muratteja on seinähyllyillä sekä katosta roikkuvissa amppeleissa. Isoissa lattiaruukuissa kasvaa pylvästyräkki, lyyraviikuna, kultapalmu ja traakkipuu.

Siroliuska-aralioiden rivistö toimii tilanjakajana olohuoneen ja avokeittiön välillä. Päivi Tuovinen

Oikeastaan kaikki hyllytila ja tasot ovat kasvien käytössä, joita hoidetaan sumuttamalla päivittäin. Pölyttyviä kirjoja tai koriste-esineitä ei ole.

Kasvit saavat keinovaloa lampuista.

– Kasveilla on meihin terapeuttinen vaikutus. Ne paitsi puhdistavat sisäilmaa ovat myös esteettisiä, Luokkala sanoo.

Kasvien kanssa puuhastelu tuo sisältöä elämään ja rytmittää arkea. Yritit päätyvät ravinnoksi.

Yrttejä käytetään ruoanvalmistuksessa. Päivi Tuovinen

Omakotitalon vaihtuessa kerrostaloasuntoon, Luokkalat luopuivat suuresta osasta huonekaluja sekä muusta tavarasta. Kasveilla sisustaminen tuo oman pihan kodin seinien sisäpuolelle.

Luokkalan mielestä vihersisustaminen sopii erityisen hyvin korona-aikaan. Jos sairastuisi tai joutuisi olemaan sisällä karanteenissa, kasvit tuovat iloa ja merkitystä päiviin.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut