Asumistuki kannattelee kymmenien tuhansien vantaalaisten asumista – "Vuokratasolle on tehtävä jotain"

Talous: Onko asumistuki automaatti, joka nostaa vuokria?

Asumistukea saadaan Vantaalla keskimäärin noin 400 euroa kuukaudessa. Tuensaajissa on myös omistuskodissa asuvia. Arkisto/Johanna Erjonsalo

Tiina Örn

Vantaalla saa yleistä asumistukea 20 356 ruokakuntaa. Sen lisäksi eläkkeensaajan asumistukea saa 6 668 vantaalaista. Yhteensä vantaalaisia koskevia asumistukipäätöksiä on näin ollen voimassa 27 024.

Kaikkiaan Vantaalla on 111 350 asuntokuntaa, joten karkeasti noin joka neljäs asuntokunta (24 prosenttia) saa asumistukea.

Asunto- ja ruokakunnan määritelmät poikkeavat toisistaan, joten suhteuttaminen on vain suuntaa antavaa. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuessa saajana on henkilö, ei ruokakuntaeläkkeensaaja.

Tukia koskevat luvut ovat kuluvan vuoden marraskuulta, asuntokuntien määrä vuoden vaihteesta 2019/2020.

Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson totesi aiemmin Vantaan Sanomille, että asumisen tukijärjestelmälle pitäisi tehdä jotain. Hän kutsui asumistukea automaatiksi, joka nostaa vuokria erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita

Asumistukijärjestelmä syntyi 70-luvulla lisäämään lapsiperheiden hyvinvointia.

on samaa mieltä siitä, että asumistuki on automaatti.

– Se on järjestelmä, joka varmistaa, että vuokranantaja saa varmasti ainakin osan vuokrasta joka kuukausi. 90-luvun laman aikaan vuokranantajat soittivat meille ja kysyivät, että mistä niitä sosiaalitukea saavia vuokralaisia löytyy. Tuki varmisti, että vuokrarästien kertyminen on ainakin hitaampaa kuin ilman tukea, Viita kertoo ja lisää pelkäävänsä vastaavan ilmiön toistumista, mikäli koronaepidemia ei pian hellitä.

Vuokranantajien etujärjestöä, Suomen Vuokranantajia johtava Sanna Hughes ei näe asumistukea vuokria nostavana automaattina. Hän kertoo useiden tutkimusten kumoavan väitteen siitä, että asumistuella olisi suuri merkitys vuokrien nousussa.

Vuokrat ovat kaupungistuvilla alueilla nousseet, vaikka tuet ovat pysyneet samantasoisina, Hughes sanoo.

Vuokralaisten etua ajava Viita pohtii asumistukijärjestelmän kulkeneen aika kauaksi alkuperäisestä tarkoituksesta.

– Asumistukijärjestelmä syntyi 70-luvulla lisäämään lapsiperheiden hyvinvointia. Haluttiin, että lapsella oli oma huone. Se helpottaisi koulunkäyntiä. Se, että Vantaalla karkeasti arvioiden noin joka neljäs asuntokunta saa nyt asumistukea, niin onhan se paljon, Viita kommentoi.

Hän kuitenkin korostaa ydinongelman olevan asumistuen sijaan asumisen hinnassa.

– Vuokratasolle on tehtävä jotain, Viita jyrähtää.

Hän sanoo ärsyyntyvänsä vihjailuista, joiden mukaan marina kovista vuokrista on turhaa.

– Joskus kysytään, pitääkö kaikkien pystyä asumaan Eirassa. Ei pidä, mutta kun ne vuokrat ovat tosi kovat Kivistössä ja Tikkurilassakin.

Viita ehdottaa vuokrankorotusten hillitsemiseen keinoksi rakennuskustannusten läpivalaisua.

– Kaupungit keräävät tuloja maata myymällä ja vuokraamalla, Viita pohtii.

Onko kovien vuokrien takana maan liian kova hinta?

– Voisi tuota kysymystä tarkastella ja myös erilaisissa rakentamiseen liittyvissä pykälissä on kiinnostavuutta, Viita sanoo ja selventää tarkoittavansa sitä, että kaavoitukseen liittyvää normistoa tulisi arvioida kriittisesti.

Vuokranantajien Hughes ottaa kantaa myös vuokrien nousuun Vantaalla. Hughes viittaa Vantaan Sanomien juttuun ja toteaa vuokravertailujen tekemisen olevan vaikeaa.

– Vuokrien nousu saadaan näyttämään hurjalta, jos eri ajankohtien vertailussa ei ole mukana sama asuntojoukko. Keskineliövuokra nousee, jos alueelle valmistuu paljon uudistuotantoa.

Hughes mainitsee Tilastokeskuksen tuottaman vuokraindeksin, joka kuvaa vuokrien kehitystä keskineliövuokria luotettavammin.

– Vuokraindeksin mukaan yksiöiden vuokrat ovat nousset Vantaalla vuoden 2018 alusta lähtien 4 prosenttia.

Hughes katsoo vuokrien nousun olleen Vantaalla vielä maltillista. Uudistuotanto on hänen mukaansa hillinnyt asumisen hinnan nousua.

– Vantaalla vuokrien vuosinousu on itse asiassa hidastunut viime vuosikymmenen alkupuoleen verrattuna samaan aikaan kun kaupunkiin on rakennettu paljon uudistuotantoa.

Ruokakunn an ja asuntokunnan määritelmät eroavat muun muassa siinä, että kimppa-asunnot lasketaan yhdeksi asuntokunnaksi, mutta useaksi ruokakunnaksi.

Asumistuki

Tikkurila kärjessä

Vantaalla yleistä asumistukea saatiin keskimäärin noin 400 euroa kuukaudessa.

Keskimäärin asumistuki kattoi noin puolet asumismenoista.

Yleisen asumistuen saajista vuokralla asui 19 620 ruokakuntaa, omistusasunnossa 736 ruokakuntaa.

Yksin asui 11 973 yleistä asumistukea saavaa, lapsiperheitä oli 6 693.

Luvut ovat marraskuulta 2020.

Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia on eniten eli 1721 kappaletta Tikkurilassa (postinumero 01300). Sen jälkeen tulevat Myyrmäki (01600), Hakunila (01200), Kivistö (01700), Havukoski (01360), Martinlaakso (01620) ja Korso (01450). Kyseessä on määrällinen, ei suhteellinen tarkastelu.

Luvut ovat elokuulta 2020.

Lähde: Tilastokeskus, Kela

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut