Vantaan peruskouluissa on työskennellyt parin kuukauden ajan uusi ammattiryhmä, monikieliset ohjaajat.
Heidän työnään on tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä vieraskielisten oppilaiden kohdalla.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoltajien opastamista koulujärjestelmään liittyvissä asioissa, neuvomista kodin ja koulun vastuujaoista sekä tulkkina toimimista arkisissa tilanteissa.
Ohjaajat ovat venäjän, arabian, somalin tai albanian kieliä puhuvia henkilöitä.
– Lähtökohtaisesti kodin ja koulun välinen kirjallinen viestintä tapahtuu aina suomeksi, kertoo opetustoimen asiantuntija Pia Hakkari.
Opettajat käyttävät myös englantia ja muita osaamiaan kieliä. Vieraalla kielellä viestimistä ei opettajilta kuitenkaan vaadita.
Tiedän, miltä tuntuu, kun ei ymmärrä kieltä tai käytäntöjä.
Arkisissa asioissa lapset toimivat usein viestinviejinä. Toisinaan käytetään kuvia ja netin käännösohjelmia.
Virallisissa tapaamisissa kuten arviointikeskusteluissa tai terveystarkastuksissa käytetään asiointitulkkeja. Heidän työtään ohjaajat eivät korvaa.
Aina tulkki ei ole heti saatavilla, kun häntä tarvittaisiin esimerkiksi huoltajien läsnäoloa vaativan riitatilanteen selvittämisessä.
– On hienoa, että monikieliset ohjaajat voivat auttaa nyt näissäkin tilanteissa, Hakkari sanoo.
Vantaan peruskouluikäisistä lapsista 25 prosenttia on vieraskielisiä. Rajakylän koulussa heidän osuus on tätäkin suurempi.
Noin 500 oppilaan koulussa yli 200 oppilasta puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Oppilaat edustavat 30 eri kieliryhmää.
Osa vieraskielisistä huoltajista on itsekin käynyt läpi suomalaisen koulujärjestelmän ja puhuu hyvää suomea. Osa taas on vasta Suomeen muuttaneita.
Rajakylän koulun rehtori Päivi Viljamaa on todella tyytyväinen arabian-, somalin- ja venäjänkielisten ohjaajien työhön koulullaan. Se on helpottanut henkilökunnan työtä ja parantanut tiedon kulkua.
Somalinkielinen ohjaaja Abdi Musse kertoo huoltajan ottavan yhteyttä esimerkiksi silloin kun tämä ei ymmärrä opettajalta saamaansa viestiä.
– Luulen, että huoltajan kynnys ottaa yhteyttä kouluun liittyvissä asioissa on nyt matalampi, kun asiasta voi puhua samankielisen kanssa, Musse arvioi.
Musse taas on viestinyt somalihuoltajille koulun tapahtumista, aikataulumuutoksista ja jatkuvasti muuttuvista koronarajoituksista ja -ohjeista.
Musse on toiminut noin 20 vuoden ajan tulkkina ja kääntäjänä, myös kouluissa.
– Ohjaajana voin olla perheelle ja koululle avuksi kokonaisvaltaisemmin, kun voimme palata tapaamisessa esillä olleeseen asiaan myöhemmin.
Samanlainen kokemus on Liubov Belousovilla. Hän toimii venäjänkielisenä ohjaajana.
Ohjaajilta vaaditaan paitsi suomen ja toisen työskentelykielen erinomaista taitoa, niin myös soveltuvaa korkeakoulututkintoa.
– Selvitän huoltajille muun muassa mitä tarkoittaa tehostettu tuki, mitä erityinen ja miten ne vaikuttavat lapsen opiskeluun.
Ohjaajana työskentely on tarjonnut Venäjällä kieltenopettajaksi valmistuneelle Belousovalle syväsukelluksen suomalaiseen koulujärjestelmään.
Hän opiskelee parhaillaan pedagogisia opintoja saadakseen aineenopettajan pätevyyden Suomessa.
– On hienoa, että voin auttaa. Tiedän, miltä tuntuu, kun ei ymmärrä kieltä tai käytäntöjä, sanoo vuonna 2008 Suomeen muuttanut Belousova.
– Nyt minulla on se kokemus sekä osaaminen, hän sanoo erinomaisella suomenkielellä.
Lue vielä: Joka viides vantaalainen on vieraskielinen – venäjä ohitti viron
Vantaalaisen Rautpihan päiväkodin lapset puhuvat 27 kieltä – Suomenkielisiä lapsia on kaksi
Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä