Vantaan nuorisovaltuuston uusi johtaja on huolissaan nuorten jakautumisesta kahteen ryhmään – "Itse olen valitettavasti nähnyt tuota ilmiötä"

Valta: Nuvan uusi puheenjohtaja haluaa löytää keinoja, joilla nuoret saadaan innostumaan osallistumisesta päätöksentekoon.

Noa Lindqvist kehuu Vantaan kaupunginjohtoa siitä, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua. Päivi Tuovinen

Tiina Örn

Vantaan nuorisovaltuuston uudella puheenjohtajalla, Noa Lindqvistillä, on tehtävä. Hän haluaa saada yhä useamman vantaalaisnuoren kiinnostumaan vaikuttamisesta.

Parin viikon päästä 17 vuotta täyttävä viertolalainen Lindqvist pohtii nuorten jakautumista kahteen ryhmään. Osa nuorista on innostuneita vaikuttamaan. He tarttuvat kansalaisaktivismiin, poliittisissa ryhmissä vaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Sitten on nuoria, joiden elämänpiiriin yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kuulu. Taustalla voi olla pettymyksiä ja kokemusta, etten minä osaa, ei minulla ole annettavaa tai sitten elämässä on liikaa muuta kannettavaa.

– Itse olen valitettavasti nähnyt tuota ilmiötä. Nuori voi postailla sosiaaliseen mediaan, mutta mikään muu vaikuttaminen ei kiinnosta, Lindqvist sanoo. Lindqvist tahtoo ottaa selvää, miten esimerkiksi ammatillisia perusopintoja suorittavat nuoret saataisiin innostumaan osallistumisesta.

– Totuus on se, ettei meillä ole ollut Varian edustusta nuorisovaltuustossa kolmeen vuoteen. Nuva-vaalien äänestysaktiivisuus jäi esimerkiksi Varian Hiekkaharjun toimipisteessä viime vuonna noin 11 prosenttiin.

Vertailun vuoksi Lindqvist kertoo, että peruskouluissa äänestysaktiivisuus saattaa olla jopa yli 80 prosenttia. Osaltaan korkeaa äänestysaktiivisuutta peruskouluissa selittää se, että äänestäminen tapahtuu osana koulupäivää.

Ruohonjuuritason osallistaminen on merkittävä juttu.

Jos vaikuttaminen kiinnostaa, niin mahdollisuuksia siihen löytyy esimerkiksi nuorisovaltuustossa ja erilaisissa järjestöissä, muistuttaa Lindqvist.

– Vantaalla on hyvä kaupunginjohto, joka järjestää kaikille kuntalaisille tilaisuuksia, joissa kuka tahansa pääsee kysymään ja osallistumaan. Tuollainen ruohonjuuritason osallistaminen on merkittävä juttu.

Lindqvist toivoo ruohonjuuritason osallistumismahdollisuuksia myös nuorten arkea koskevissa asioissa. Hän toivoo voivansa nuvan puheenjohtajana aloittaa entistä laajemman yhteistyön eri koulujen ja oppilaitosten edustajien kanssa.

– Katsotaan, mitä keksitään ja mitkä keinot ovat toimivia.

Lindqvist pohtii vertaisryhmän merkitystä.

– Oma lähipiirini muodostuu nuorista, jotka haluavat aktiivisesti vaikuttaa. Kyllä se vaikuttaa myös omaan vaikuttamishaluun.

Kyse on kehästä. Vaikuttamiseen innostunut nuori tapaa paljon muita yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria ja tapaamisista saa uutta virtaa osallistumiseen. Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalla ensimmäistä vuotta opiskeleva Lindqvist otti nuorisovaltuuston johdettavakseen tammikuun alussa. Hänet valittiin nuorisovaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2018.

– Pääsin nuvaan pienimmällä mahdollisella äänimäärällä. Viimeksi sain sitten jo neljänneksi eniten ääniä, Lindqvist iloitsee.

Nuorisovaltuusto on hänen mukaansa todellinen vaikuttamisen kanava.

– Nuvalla on läsnäolo ja puheoikeus niin kaupunginvaltuuston kuin kaupunginhallituksen kokouksissa ja myös lautakunnissa.

Lindqvist uskoo, että nuorten viesti myös kuullaan.

Nuorten keskuudessa on paljon tyytymättömyyttä. Nuorisovaltuustotyön tuntija heittää palloa myös nuorille. Hän toivoo, että tarjottuja vaikuttamismahdollisuuksia hyödynnettäisiin.

– Kaupungilta voi esimerkiksi hakea rahoitusta erilaisiin nuorten projekteihin. Valitettavasti rahoitusta on kolmen vuoden aikana haettu vain kahteen projektiin, Lindqvist harmittelee.

Nuorisovaltuuston uusi puheenjohtaja haluaa aloittaa entistä laajemman yhteistyön koulujen ja oppilaitosten kanssa. Lindqvist kuvattiin hänelle tutussa kaupungintalon valtuustosalissa. Päivi Tuovinen

Toimittajan kommentti

Kuka innostaa ammattiin valmistuvaa?

Nuorisovaltuuston uusi puheenjohtaja on huolissaan siitä, ettei nuorten omassa valtuustossa ole kolmeen vuoteen ollut yhtään ammatillista peruskoulutusta suorittavaa nuorta.

Huoli on aiheellinen.

Aiemmin ammattiin koulusta valmistuneet tai työpaikalla ammatin oppivat tempaistiin mukaan ammattiyhdistysliikkeeseen. Osallistumaan opittiin työn ohessa telakoilla, rakennuksilla, rautateillä, tehtaissa. Joku saattaa todeta, että joskus kyse oli jopa osallistumaan painostamisesta.

Oli ay-liikkeen vahvasta roolista mitä mieltä tahansa, voi pohtia, millä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet saataisiin tänä päivänä opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen innostumaan vaikuttamisesta.

Kyse ei ole vain tasa-arvosta, sillä heillä on paljon annettavaa.

Tärkeää on myös asenne. Nuorten osallistamispyrkimyksiä ei tule nähdä nuorten tsemppaamisena, vaan pyrkimyksenä hyödyntää kaikkien ammattialojen edustajien tietotaitoa entistä paremman yhteiskunnan rakentamisessa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut