Järjestö: Yhteisöllisessä tekemisessä saa vapaasti myös mokata.
Useimmat tietävät partiosta ainakin sen, että siellä oppii retkeilemään luonnossa, tekemään nuotion ja pystyttämään teltan. Ja osa senkin, että myös kaikenlaista muuta tekemistä leikkimisestä pelailuun samoin kuin monenlaiseen askarteluun ja kädentaitoihin on tarjolla kavereista puhumattakaan.
– Kaverithan ovat ilman muuta se juttu, miksi partiossa ollaan ja syy, miksi olen itsekin pysynyt mukana toiminnassa näin pitkään, 28-vuotias Siiri Somerkero sanoo.
– Yhdessä tekemisessä on pitkin matkaa syntynyt läheisiä ystävyyssuhteita.
Helsingissä asuva, Vantaan Itä-Hakkilassa kasvanut Somerkero aloitti harrastuksen 10-vuotiaana Sotungin Tuikkutytöissä, sittemmin Sotungin Tuliketut -nimiseksi vaihtuneessa lippukunnassa, johon hän edelleen kuuluu. Nyt hän aloittelee kaksivuotiskauttaan Suomen Partiolaisten äskettäin valittuna puheenjohtajana.
– Haluan kehittää eteenpäin katsovaa ja entistäkin avoimempaa partioliikettä niin, että partio voisi yhä vahvemmin olla kaikkien harrastus, Somerkero viitoittaa.
Jokainen vuorollaan saa olla johtaja.
Jäsenkokouksessa, jossa Somerkero valittiin puheenjohtajaksi, vahvistettiin Suomen Partiolaisille uusi peruskirja. Siinä linjataan periaatteet, jotka määrittelevät muun muassa partioliikkeen päämäärän ja arvopohjan. Osana uudistusta vahvistettiin myös uusi partiolupaus: Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa ikäkauden ihanteita joka päivä.
– Uusi lupaus mahdollistaa kaikkien partiolaisten sitoutumisen sen sanomaan, ja tekee partiosta entistäkin avoimempaa kaikille. Se, ja koko uudistettu peruskirja, on syntynyt yhdessä jäsenistön ja evankelisluterilaisen kirkon kanssa tiiviissä yhteistyössä.
– Perustoimintaan mukaan lähtemisen kynnys on matala ja sitä pyritään madaltamaan entisestään, Somerkero sanoo.
– Erityisesti haluamme lisätä partion houkuttelevuutta maahanmuuttajataustaisten perheiden parissa, ja keskustelemme parhaillaan erilaisten maahanmuuttajajärjestöjen kanssa yhteistyöstä mahdollisten partion harrastamisen esteiden purkamiseksi.
Jäsenmaksut vaihtelevat lippukunnittain, mutta pysyttelevät Somerkeron mukaan satasen alapuolella. Vähävaraisissa perheissä harrastusta on mahdollista tukea lahjoitusvaroin ja vuosittain annetaan iso määrä vapautuksiakin jäsenmaksusta. Lisäksi lippukunnat voivat antaa retkimaksuista alennusta tai jopa vapautuksen taloudellisiin syihin perustuen.
Monilla lippukunnilla on myös varustelainaamoita sekä varustetukea tarjolla.
Partion peruskirjassa määritellään partion arvot, joita partioihanteet ilmaisevat. Somerkerolle tärkeä ihanne on rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä, johon pyrkimällä partiolainen ymmärtää oman vaikutuksensa ympäristöön ja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Somerkero työskentelee liikkeenjohdon konsulttina Korkia Oy:ssä, joka auttaa sijoittajia ja yrityksiä suunnittelemaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa kestävän kehityksen mahdollisuuksia hyödyntäen.
Myös partiossa hän haluaa edistää ilmastotekoja ja järjestelmällistä ympäristöasioiden huomioimista muun muassa järjestön suurtapahtumissa, joissa samalla voidaan kartuttaa jäsenistönkin taitoja asiassa.
– Järjestönä voimme tehdä tiettyjä toimia, mutta suurin voimamme ja vaikuttavuutemme on siinä, että kaikki jäsenemme omassa arjessaan toimivat kestävästi ja innostavat siihen myös muita.
Peruskirjan mukaan partiokasvatuksen tavoitteena on yksilö, joka toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiolainen myös tunnistaa oman osaamisensa sekä uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin luovuuttaan käyttäen.
Somerkero kokeekin vahvasti, että häntä työelämässä ja elämässä eteenpäin vieneet myönteiset asiat ovat saaneet perushiontansa juuri partiossa.
– Tärkeimpinä pidän itsensä tuntemisen ja ryhmässä toimimisen taitoja. Niiden avulla pystyy näkemään, mikä on se oma paikka tässä yhteiskunnassa ja maailmassa, hän kiteyttää.
Eri taitoja saa harjoittaa turvallisessa ympäristössä ja mokaaminen on täysin hyväksyttyä, sillä virheistäkin oppii.
– Kaikkea tehdään yhdessä, eikä ketään jätetä yksin.
Yhteisöllisyys ja tasavertaisuus korostuvat myös johtamistaitojen harjoittelemisessa.
– Jokainen vuorollaan saa olla johtaja.