Vantaa vetää helsinkiläisiä – Malmilta muuttanut Ulla: "Halusin asumaan paikkaan, jossa on muutakin kuin taloja"

Väestö: 20–24-vuotiaiden muuttajien määrä Vantaalle romahti 2020.

– Oikein sydän paisuu ja silmä lepää, kun näkee muutakin kuin taloja , huokaa Ulla Torikka . Hän muutti Hiekkaharjuun Malmilta Helsingi stä . Torikan lisäksi tuhannet muut helsinkiläiset ovat muuttaneet Vantaalle viime vuonna. Armi Suojanen
Armi Suojanen

Armi Suojanen

Yleisin Vantaalle muuttava henkilö on helsinkiläinen. Niin on ollut muutaman vuoden ajan ja Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan myös vuonna 2020.

Jo viime vuoden syyskuun loppuun mennessä Vantaalle oli muuttanut runsaat 1 500 helsinkiläistä enemmän kuin vantaalaisia Helsinkiin.

Yhteensä 6 667 helsinkiläisestä tuli vantaalainen syyskuun loppuun mennessä.

Ulla Torikka ei näy syyskuun ennakkotiedoissa, koska hän muutti Helsingistä Vantaalle hieman ennen joulua.

Torikka, 66, on asunut eri paikoissa Helsingissä ja viimeksi Malmilla ennen muuttoa Hiekkaharjuun.

– Tämä on pitkän suunnittelun tulos, hän kertoo.

Tämä aso-asunto on vähän niin kuin lottovoitto.

Ulla Torikka

Jäädessään eläkkeelle hän luopui omistusasunnosta ja muutti vuokralle odottelemaan sopivaa, huoletonta asumisoikeusasuntoa jostain pääkaupunkiseudulta. Hakemuksen hän jätti kolmisen vuotta sitten.

– Tämä aso-asunto putosi syliin ja on vähän niin kuin lottovoitto, Torikka hehkuttaa.

Hänellä ei ollut mitään ennakkoluuloja Vantaata kohtaan.

– Olen maalta kotoisin ja halusin asumaan kaikesta keskustasta vähän kauemmas, sellaiseen paikkaan, jossa on muutakin kuin taloja. Täällä on myös hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Torikkaan vetosivat lisäksi Vantaan hieman edullisempi hintataso Helsinkiin ja Espooseen verrattuna sekä ensimmäisen kerroksen asunnon oma piha ja sauna. Hiekkaharjun Tarhurinpuistossa viihtyvät myös Torikan kaksi kissaa.

Kaiken kukkuraksi Torikan tytär asuu lähellä Viertolassa, mikä on kätevää.

Ulla Torikka muutti Vantaalle kissojensa Tarmon (kuvassa) ja Tillin kanssa. Armi Suojanen

Helsingin jälkeen seuraavaksi eniten Vantaalle on muutettu viime vuoden syyskuun lopun ennakkotiedon mukaan ulkomailta. Ulkomailta tuli nettomuuttona runsaat 1 100 uutta asukasta. Heissä on myös koronavuonna kotimaahan palanneita suomalaisia.

Kolmanneksi eniten väestönkasvua saatiin Helsingin seudun ulkopuolelta. Vielä 2019 muualta Suomesta saatiin muuttovoittoa toiseksi eniten.

Vantaan kaupungin strategia ja tutkimus -yksikön tutkija Elina Parviainen arvioi varovasti, että koronaviruksella voi olla vaikutusta asiaan. Vantaalle ei ehkä ole muutettu siksi, että työtä ei ole ollut tarjolla. Ennätyksellisten vuosien jälkeen muuttoliike hiljeni.

– Nettomuutto tulee jäämään pienemmäksi kuin edellisenä vuotena, Parviainen lisää.

Syyskuun loppuun mennessä Vantaa menetti asukkaita eniten kehyskuntiin, kuten Keravalle ja Nurmijärvelle.

Vantaalle muuttavista 37 prosenttia on 30–39-vuotiaita. Heidän määränsä nousi syyskuun lopun ennakkotiedon mukaan yhteensä noin 1 200 uudella asukkaalla.

Yksi ennakkotieto hätkäyttää tutkija Parviaista: 20–24-vuotiaiden muuttajien määrän romahdus.

– Aiempina vuosina tästä ikäryhmästä saatiin selkeää muuttovoittoa, mutta vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä ikäryhmän nettomuutto oli miinuksella.

Parviainen sanoo, että syitä voi vasta arvailla. Voi olla, että korona vei heiltä töitä, koska erityisesti keväällä korona vaikutti alle 25-vuotiaiden työllisyyteen. Tai ehkä ulkomailta ei ole pandemian vuoksi voinut tulla Suomeen.

– Yleensähän ulkomailta tulee nuorta porukkaa.

Parviaisen mukaan nuorten määrän voimakas pudotus vaatii jatkotarkastelua.

Viime syyskuun lopussa Vantaan asukasluku oli 236 762 henkeä.

Väestönkasvu

Vantaa ja Tampere lähes ritirinnan

Vantaa on ollut jo vuosia väkimäärältään Suomen neljänneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen.

Vantaa hätyyttelee Tampereen kolmatta sijaa. Vantaan kaupungin strategia ja tutkimus -yksikön tutkija Elina Parviainen kertoo, että Tilastokeskukselta saadun marraskuun 2020 ennakkotiedon mukaan, Vantaan ja Tampereen väkimäärässä on enää 4 200 asukkaan ero.

Vantaa hyötyy erityisesti luonnollisesta väestönkasvusta, joka on syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Vantaan luonnollinen väestönkasvu oli 794 ja Tampereen 143 marraskuussa 2020.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut