Työnteko maistuu eläkeläisellekin, kertoo tuore kysely – "tuo sisältöä elämään", "pienellä eläkkeellä ei tule toimeen"

Moni eläkeläinen jatkaa työntekoa. Kuvituskuva. Arkisto/ Virpi Korhonen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Merkittävä osa eläkeläisistä on valmiita tekemään töitä eläkkeen ohella – ja myös tekee, ilmenee tuoreesta kyselystä.

Eläkeliitto selvitti viime marras-joulukuussa eläkeläisten työhalukkuutta ja työnteon motiiveja sekä työnantajien suhtautumista eläkkeeltä töihin palaaviin. Kyselyyn vastaajia oli 861, joista vähän yli puolet naisia.

Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti tekevänsä työtä eläkkeellä ollessaan. He kokivat työnteon antavan sisältöä elämään ja sosiaalisten suhteiden merkitys työssä koettiin suureksi.

Selkeä enemmistö halusi tehdä osa-aikatyötä tai määräaikaisia keikka- tai projektitöitä. Osalle työnteon motiivina on se, ettei pienellä eläkkeellä tule toimeen.

Mielenkiintoinen kyselyssä esiin tullut havainto on, että moni ryhtyi tekemään työtä yrittäjänä tai jatkoi yritystoimintaansa vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

Työnteon esteenä nähtiin oma heikko terveystilanne, jonka vuoksi ei enää jakseta tehdä töitä. Monella työhalua vähensi ansiotulojen kireä verotus. Osan mielestä työnantajat eivät arvosta riittävästi ikäihmisten kokemuksen tuomaa lisäarvoa työyhteisöön.

Eläkeliitto haluaa edistää työllistymistä helpottavia toimintamalleja. Liiton mukaan eläkeläisille suunnattuja rekrytointipalveluita tulee kehittää, jotta työtä etsivän ja työvoimaa vailla olevan polut kohtaisivat nykyistä helpommin.

– Eläkkeen ohella työskentelyyn tulee kannustaa lieventämällä verotusta sekä edistämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia. Pienikin työnteko voi myös aiheuttaa kannustinloukun, kun lisäansio vaikuttaa esimerkiksi asumistukeen, toteaa Eläkkeeltä töihin -hankkeen projektiasiantuntija Kari Hiltunen tiedotteessa.

Hiltusen mielestä sosiaaliturvauudistuksessa kannustinloukkujen poistamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

– Eläkeläisten työmahdollisuuksien lisääminen hyödyttää koko kansantaloutta, joten informaatiota eläkkeellä työnteosta on selkeästi lisättävä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio kasvoi viime vuonna, kertoo puolestaan Yle. Korona lisäsi osittaisen vanhuuseläkkeen hakijamääriä.

– No kyllä se vähän siltä näyttää, että keväällä hakemusmäärät lisääntyivät, sitten taas kesällä oli vähän rauhallisempaa, ja alkusyksystä oli uudelleen taas pikkuisen nousua osittaisen vanhuuseläkkeen hakemusmäärissä, sanoo Ylelle kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Osittaisella vanhuuseläkkeellä on korvattu vuodesta 2017 lähtien aiemmin käytössä ollut osa-aikaeläke.

Eläketurvakeskus sai viime vuonna 13 300 hakemusta varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Luku on 700 suurempi kuin edellisvuonna.

Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea jokainen 61 vuotta täyttänyt. Eläkettä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta työeläkkeestä.

Yle kertoo, että osittaista vanhuuseläkettä maksetaan parhaillaan 29 000 henkilölle. Heistä valtaosa nostaa 50 prosenttia eläkkeestään. Samoin valtaosa heistä jatkaa töissä.

Ennakkoon nostettu eläke pienentää lopullista eläkettä varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia ennakkoon käytettyä kuukautta kohti. Vähennys vastaavasti pienenee, jos jatkaa töissä alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen.

Valtaosa osittaista vanhuuseläkettä saavista jatkaa töissä, kertoo Yle.

Kannisto painottaa Ylen uutisessa, että osittaisen vanhuuseläkkeen malli on ollut vasta lyhyen aikaa käytössä.

– Näyttää, että yksityisen sektorin miehet sitä erityisesti käyttää ja että vähän parempituloiset sitä helposti suosii.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut