Teiden talvikunnossapito ei Etelä-Suomessa selviä enää lumimyräköistä, kritisoi Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Jan Ingman kertoo, että Toini-myräkkä teki jopa valtateiden kelistä vaikean raskaalle liikenteelle.
– Tietyt paikat olivat kyllä niin jumissa.
Jan Ingman mainitsee esimerkkinä Arla Suomen meijeriin johtavan Massbyntien Sipoossa. Meijerin toimitusketjun johtajan Patrik Ingmanin mukaan Massbyntiellä oli 12.–13. tammikuuta rekkoja jumissa lähes yhtäjaksoisesti puolitoista vuorokautta.
– Tehtaamme on myös huoltovarmuustoiminnan sekä Tukesin valvonnan alainen, joten pääsy tehtaalle on taattava kaikissa tilanteissa, Patrik Ingman kertoo sähköpostitse Arlan viestinnän kautta.
Kuljetusyrittäjien kannanoton mukaan tienhoitokaluston ja -kapasiteetin mitoitus on tehty leudomman talven tarpeiden mukaan, ja heti "talven iskiessä oikealla voimallaan" järjestelmä ontuu.
Jan Ingmanin mukaan risteykset olivat Toini-myrskyn aikana huonossa kunnossa ympäri Uuttamaata.
Mitoitamme talvikunnossapidon niin sanottuun normaalitilanteeseen.
Yksikönpäällikkö Otto Kärki, Väylävirasto
– Niitä ei suolattu ollenkaan, joten rekat eivät päässeet liikkeelle. Sipoo oli tällä kertaa joka puolella huono. WhatsApp-ryhmissämme tuli kyllä joka puolelta Uuttamaata tietoa, että oltiin jumissa.
Ingman mainitsee, että Kehä III ja Porvoon moottoritie olivat melko hyvässä hoidossa, mutta tie E12 eli valtatie 3, oli "kuin perunapelto". Jotta raskas kalusto pääsisi liikkumaan, tiellä pitäisi hänen mukaansa olla asfalttia näkyvissä.
– Nykyään yhteiskunta haluaa isoja, pitkiä ja painavia rekkoja. Ne eivät vain liiku huonolla kelillä.
Kuljetusyrittäjät huomauttavat, että yhteiskunnan toiminta on nykyisin rakennettu niin, että esimerkiksi myymälöillä ei ole enää juurikaan varastotilaa vaan varasto on rekoissa. Siksi kuljetusten on toimittava joka päivä vuoden ympäri.
Kuljetusyrittäjät huomauttavat, että myös pelastusajoneuvojen pääsy tehtäville heikkenee, jos raskas kalusto ei pääse etenemään.
– Tietysti täytyy muistaa, että jos tulee myräkkä, sellaisia resursseja ei ole, että kaikki lumi saataisiin heti pois. Mutta on tätä pelätty täällä etelässä, Jan Ingman sanoo..
Talvihoidon resursseja ei ole vähennetty, pikemminkin päinvastoin, sanoo kunnossapidon ohjaus- ja kehittäminen -yksikön yksikönpäällikkö Otto Kärki Väylävirastosta.
– Vuonna 2018 tehtiin uudet talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset ja silloin nostettiin talvihoidon luokituksia enimmäkseen pääteillä 11 000 kilometrillä. Muilta osin laatuvaatimusten kiristysten käyttöönotto vielä jatkuu urakoiden kilpailutuksen myötä vuoteen 2023 asti.
Kärjen mukaan talvihoidon kustannukset ovat nousseet noin 15 prosenttia vuodesta 2018.
– Mitoitamme talvikunnossapidon niin sanottuun normaalitilanteeseen. Jos lunta sataa yli 10 cm neljän tunnin aikana, se tarkoittaa, että hetkellisesti lunta voi olla vähän enemmän laatuvaatimuksiin nähden. Lisäksi jos on kova tuuli, joka kinostaa, pitää ymmärtää, että on tilanteita, jolloin lunta voi paikoitellen olla vähän enemmän.
Kärjen mukaan säätä on myös ajoittain ollut vaikea ennustaa: sääennusteen vesisade on välillä tullutkin lumena.
Teiden hoito oli Jan Ingmanin mukaan parempaa silloin, kun teiden kunnosta vastasivat piirimestarit, joiden vastuualueet olivat nykyistä pienempiä.
– Heillä oli paikallistuntemus. He tiesivät, minne laittaa autot ensimmäisenä hoitamaan ongelmakohtia.
Ingmanin mukaan urakat on nykyisin jaettu liian monille aliurakoitsijoille ja tekijät vaihtuvat liian usein. Lisäksi kilpailutus on hänen mukaansa painanut hinnat liian alas.
Otto Kärki toteaa, että maanteiden kunnossapito on kilpailutettu jo parinkymmenen vuoden ajan.
– Meidän nähdäksemme markkina toimii suhteellisen hyvin. Pääurakoitsijoita ja suurimmassa osassa Suomea myös aliurakoitsijoita on melko hyvin tarjolla.
Kärjen mukaan myös Väylävirastossa nähdään, että urakoitsijoiden ammattitaito on tärkeä.
– Maanteiden hoitourakoiden koko on ollut varsin vakiintunut jo 20 vuotta. Olemme kuitenkin ottamassa käyttöön uutta joustavampaa ja avoimempaa urakkamallia, millä myös tavoitellaan entistä parempaa laatua.
Muokattu 26.1.2021 klo 8.04: Korjattu Patrik Ingmanin etunimen kirjoitusasu.