Vantaa tiivistyy ja vihertääkin vielä 30 vuoden kuluttua – yleiskaavapäällikkö: "Suunnittelu jatkuu"

Uudessa yleiskaavassa on varaus ratikkareitille, joka Hakunilassa kulkee Hakunilantiellä. Arkisto/Armi Suojanen

Maankäyttö: Kaupungissa voi asuu 355 000 vantaalaista vuonna 2050.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

Uusi yleiskaava ohjaa Vantaan maankäytön suunnittelua vuoteen 2050 saakka. Karkeasti määritellen puolet Vantaasta on vihreää ja toinen puoli rakennettua vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi nelisen vuotta sorvatun yleiskaavan 2020 alkuviikolla.

Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola tähdentää, että yleiskaava ei kumoa nykyisiä asemakaavoja eikä määrää yksityiskohtaisesti, mitä saa minnekin rakentaa. Sitä varten tehdään asemakaavoja.

– Yleiskaava on visio. Yleiskaava ei toteudu sellaisenaan, suunnittelu jatkuu, Siivola kiteyttää.

Yleiskaavan mukaan kaupungin rakennetusta osuudesta lähes puolet on pientaloalueita, joita yleiskaava lupaa vaalia. Se sisältää suojalausekkeen pientalovaltaisille alueelle.

Väestönkasvu jatkuu ja yleiskaava varautuu siihen, että kaupungissa asuu 355 000 vantaalaista vuonna 2050. Asunnot sijoittuvat tiivistyviin ja laajeneviin keskuksiin. Pääkeskuksia ovat Tikkurila, Myyrmäki ja Aviapolis. Asuintilaa haetaan myös nykyistä korkeammilla rakennuksilla.

Yleiskaava on visio.

Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Koko kaupungissa on tällä hetkellä noin 9 400 hehtaaria metsäalueita. Siitä on yli 50 hehtaarin metsäalueita noin 4 800 hehtaaria, joista 725 hehtaarin alueelle yleiskaava sallii rakentamista. Se täsmentyy jatkosuunnittelussa.

Luonnonsuojelualueita on yhteensä noin 2 240 hehtaaria eli runsaat yhdeksän prosenttia kaupungin pinta-alasta. Tästä uusia luonnonsuojelualueita on 800 hehtaaria.

Työpaikkojen määrän kasvattaminen edellyttää sitä, että nykyisiä toimitila-alueita tiivistetään ja tehokkuutta nostetaan.

Joukkoliikenteessä on varaus juna-asemille muun muassa Lapinkylässä ja Vallinojalla sekä tulevien kuntavaalien yhteen kuumimpaan puheenaiheeseen, Vantaan ratikkaan. Ratikkareittivarauksen varrelle suunnitellaan uutta asutusta ja työpaikkoja.

Kaupunginvaltuusto oli varsin tyytyväinen yleiskaavan kokonaisuudessaan, vaikka joitain kipukohtiakin on. Iso sellainen on ratikka.

– Meillä ei ole varaa ratikkaan, sanoi Juha Malmi (kd.).

Hän pelkää myös sitä, että arvioitu vajaat 400 miljoonaa euroa ei tule riittämään ratikan kustannuksiin.

Joel Linnainmäki (vihr.) totesi, että investoinnit vievät rahaa, mutta ne maksavat itsensä takaisin. Hän korosti, että ratikka on kaupungin suurin investointi Itä-Vantaan lähiöihin sitten niiden rakentamisen.

Malmi ja joukko muun muassa perussuomalaisia ja sitoutumattomia sekä yksittäisiä valtuutettuja kokoomuksesta jättivät pöytäkirjalausuman ratikkalinjauksesta, etteivät he sitoudu siihen.

Ratikan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä.

Muutoksiakin yleiskaavaan esitettiin, kuten sitä, että Porttipuistoon voisi sittenkin sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Se on ollut varsinkin kokoomukselle tärkeä tavoite. Siitä äänestettiin, mutta äänin 38–27 ja yksi tyhjä, se jäi hyväksymättä. Muutkaan palautukset uuteen valmisteluun eivät menestyneet äänestyksissä.

Valtuustoryhmien yhteiseksi pöytäkirjalausumaksi kirjattiin, että kaupunki edistää neuvotteluja Tuusulan kunnan kanssa, jotta maantien 152 (Kehä IV) linjaus vedetään Kesäkylän pohjoispuolelta. Sen arvioidaan olevan taloudellisesti edullisempi vaihtoehto, säästävän paremmin luontoarvoja ja haittaavan vähemmän asutusta.

Valtuusto edellyttää lisäksi Hiekkaharjussa sijaitsevan 1950-luvun VR-tyyppitalojen asuinalueen rakennushistoriallisten arvojen ja suojelutarpeiden selvitystä edellistä inventointia laajemmalla alueella.

Lue myös: Luontojärjestöt: Uuden yleiskaavan rakentamisvaraukset uhkaavat Vantaan metsäisiä alueita

Vantaa-kanava

Valtuuston päätöksentekoa voi seurata kotisohvalla

Kaupunginvaltuuston kokoukset ja monet infotilaisuudet näytetään reaaliajassa netin Vantaa-kanavalla. Maanantaina päätettiin uudesta yleiskaavasta ja kokous keräsi 935 katselua.

Valtuustokokoukset ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien yhteensä yli satatuhatta katsojaa. Katsotuimpia ovat olleet ne, joissa on päätetty muun muassa Vantaan ratikan suunnittelusta jatkamisesta, valittu uusi kaupunginjohtaja sekä jäsenet lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut