Luottamushenkilöihin kohdistuva uhkailu ja häirintä vähentävät monen intoa lähteä ehdolle tämän kevään kuntavaaleissa.
Suomen Kuntaliiton kyselyn mukaan lähes puolet kuntapäättäjistä arvioi luottamushenkilöihin kohdistuvan häirinnän vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.
Myös yksityiselämään liittyvät syyt ja kunnan taloudellinen tilanne jarruttavat ehdolle lähtemistä.
Erityisesti naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle.
Myös kunnan päätöksenteon ilmapiiri, puolueisiin ja viranhaltijoihin liittyvät asiat sekä turhautuminen politiikkaan ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttivat kielteisesti.
Toisaalta kuntapäättäjien arvioiden mukaan halukkuutta ehdokkaaksi lähtemiseen lisäävät erityisesti ajankohtaiset asiakysymykset, mutta myös kunnan tulevaisuudennäkymät sekä kuntalaisten palaute.
Arviot kunnan taloudellisen tilanteen vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat synkentyneet vaalikauden aikana, ilmenee Kuntaliiton kyselystä.
Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista 36 prosenttia arvioi, että talous rajoittaa ihmisten ehdokkuusintoa, kun taas vuonna 2020 näin arvioi 53 prosenttia vastanneista.
Arviot kunnan yleisten tulevaisuudennäkymien vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat huonontuneet etenkin pienimmissä kunnissa.
– Yli 100 000 asukkaan kunnissa melkein puolet vastaajista arvioi, että tulevaisuudennäkymillä on myönteinen vaikutus ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle, kun taas pienemmissä, alle viiden tuhannen asukkaan kunnissa, arvioista jonkin verran enemmän olivat kielteisiä kuin myönteisiä, sanoo Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg tiedotteessa.
Valtuutetut käyttivät viime vuonna keskimäärin 6,8 tuntia viikossa luottamustehtäviensä hoitoon. Kunnanhallituksen jäseniltä aikaa kului hieman enemmän, keskimäärin 9,4 tuntia.
Aikaa kuluu sitä enemmän mitä suuremmasta kunnasta on kyse, ilmenee Kuntaliiton kyselystä.
Valtuustotyö vaatii arvioiden mukaan suurin piirtein saman määrän viikkotunteja 5 000-100 000 asukkaan kunnissa. Pienimmissä, Alle viiden tuhannen asukkaan kunnissa valtuutettu käyttää luottamustehtäviensä hoitoon selkeästi keskimääräistä vähemmän aikaa, noin 3,5 viikkotuntia.
– Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutettujen ajankäyttövaatimukset kasvavat ja esimerkiksi hallitustyö vaatii selkeästi enemmän aikaa yli 50 000 asukkaan kunnissa, Sandberg sanoo.
Hänen mukaansa ero hallitusten jäsenten raportoimassa viikoittaisessa työmäärässä on jopa kymmenen tuntia alle 5 000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kuntien välillä.
Hallituksen jäsenten osalta erot suurten ja pienten kuntien välillä ovat kasvaneet viimeisten 25 vuoden aikana.
Erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupunkien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajilla viikkotyömäärä on kasvanut vuodesta 2015 seitsemällä tunnilla noin 22 tuntiin.
– Taustalla on osittain rakenteellinen ilmiö, sillä päätoimisten ja osa-aikaisten puheenjohtajien lukumäärä on kasvanut vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntaliiton kyselyyn vastasi viime syksynä runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 kunnasta.