"Liian monta kysymysmerkkiä" – Kaupungin aikomus rajoittaa oikeutta harjoitustilojen maksuttomaan käyttöön hiertää urheilu- ja liikuntaseurojen väkeä

Urheilu: Seurojen mielestä kaupunki aikoo hankaloittaa lasten ja nuorten liikunnan järjestämistä.

Vantaa haluaa tiukentaa perusteita, joilla seurat saavat kaupungin liikuntatiloja maksutta junioritoimintansa käyttöön. Tiina Tynkkynen-Hieta

Matti Hannula

Vantaalaiset seurat ovat pitkään saaneet veloituksetta käyttää alle 18-vuotiaiden liikunta- ja urheiluharjoituksiin kaupungin tiloja, muun muassa koulusaleja. Nyt kehitetään mallia, jossa valtaosasta lasten ja nuortenkin liikuntavuoroja tulisi maksaa tilavuokraa.

Lue myös: Kaupunki tahtoo rahaa lasten liikuntavuoroista – "Vantaa on nyt lapsiperheiden kukkarolla"

–  Maksuton käyttö on ylivoimaisesti suurin liikuntajärjestöille osoitettu tukimuotomme. Haluamme asettaa selkeät kriteerit, minkälaiseen toimintaan sitä myönnetään, Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti selvittää.

– Maksuttoman käytön ohjaava tekijä on, että toiminta ei valikoi eikä luokittele lapsia eikä nuoria. Jos muodostetaan ryhmiä, joihin pyritään ja joka on valikoiva, toiminta ei ole maksuttoman vaan alennetun maksuluokan piirissä, hän jatkaa.

– Nyt tehdään kaikille toiminnan järjestäjille selväksi, että kun toimii kaikkien kuntalaisten hyväksi, kunta tulee vastaan eikä peri tiloista käyttömaksua.

Muutoksen perimmäinen tarkoitus ei seuraväelle helposti aukene.

– Sitä perustellaan lajien yhdenvertaistamisella. Mutta eihän kaikkien lajien kustannuksia voi keskenään yhdenvertaistaa, sanoo koripalloseura PuHu Juniorit ry:n puheenjohtaja Antti Saarinen.

Länsi-Vantaalla sisäpalloiluseurat ovat jo tasanneet kustannuksia keskinäisellä clearing-sopimuksellaan.

– Kaikki seurat maksavat saleista saman tuntihinnan riippumatta siitä, missä harjoitusvuoro on, Saarinen kertoo.

PuHu Juniorien vuotuiset tilakustannukset ovat nyt noin 65 000 euroa. Saarisen mukaan hänen ja muutaman hänen kollegansa laskelmien perusteella jo neljän suurehkon seuran korotuksista muodostuisi se 250 000 euron lisäraha, jota kaupunki vuositasolla itselleen hakee.

– Meidän lajissamme vaikutukset olisivat 150–270 euroa vuodessa per lapsi. Se on merkittävä summa, Saarinen sanoo.

– Nykyinen malli on reilu, eikä seuroille tarjottu koulusalien iltakäyttö ole kaupungilta iso investointi. Miksi joutuisimme maksamaan merkittäviä summia siitä? Se on junioripelaajien vanhemmillekin vaikea perustella.

Suunnitellussa mallissa on Saarisen mielestä liian monta kysymysmerkkiä.

– Seurat eivät esimerkiksi voi ennakkoon laskea, mitkä vuorot olisivat ilmaisia, koska päätökset tehdään Vantaan kaupungilla tapauskohtaisesti, Saarinen huomauttaa. Hän kokee kaupungin yrittävän rakentaa omaa mallia seurojen toiminnan rinnalle.

– Ja lopputulos voi olla, että lasten eriarvoisuus vain kasvaa.

– Ei ole tarkoitus, että maksuton käyttö päättyisi. Haluamme ehdottomasti, että sitäkin on, liikuntajohtaja Kallislahti painottaa. Hän kertoo lautakunnan asettaman työryhmän työskentelyn jatkuvan seurakentän osallistamisella.

– Tavoitteena on selkeyttää muutoksen ja perusteiden sisältöä sekä luoda erityisesti maksuttomalle käytölle selkeät, kaikkia tasapuolisesti kohtelevat kriteerit.

Katso myös:

Mielipide: Lasten harrastustilat pidettävä maksuttomina

Kasvaako Vantaalla uusia Lauri Markkasia? PuHun miehet pelaa juniorien ehdoilla

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut