Syyttäjälaitos on edennyt tutkinnassa, joka koskee poliisin toimintaa ja voimankäytön perusteita ja lainmukaisuutta Elokapina-mielenosoituksessa Kaisaniemessä 3. lokakuuta.
Tapahtumista kuvatuissa videoissa paikalla olleet poliisit sumuttivat oc-sumutetta näennäisen rauhallisesti kadulla istuvien mielenosoittajien päälle. Esitutkinta poliisin toiminnasta käynnistettiin 14. lokakuuta.
Erikoissyyttäjä ja tutkinnanjohtaja Heidi Savurinne kertoo Helsingin Uutisille, että henkilökuulemiset on pääasiallisesti tehty ja nyt kartoitetaan vielä muuta mahdollista todistelua, jonka jälkeen siirrytään vähitellen koostamaan pöytäkirjaa.
Mukaan on tutkinnan aikana tullut uusi epäilty rikosnimike.
– Jo henkilökuulemisissa on ollut epäiltynä rikosnimikkeenä virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi pahoinpitely. Käsitys tapahtumista on tosiasioiltaan suhteellisen selkeä jo tapahtumasta saatavissa olleen videomateriaalin sekä henkilökuulemisten perusteella, Savurinne kertoo.
Hän ei ota kantaa siihen, kuinka moni on epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai pahoinpitelystä.
– Rikoksesta epäiltynä on kuultu useita poliisimiehiä, en tässä vaiheessa esitutkinnan ollessa kesken ota kantaa tarkkaan lukumäärään.
Syyttäjänä asiassa toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Elokapina-mielenilmauksessa lokakuussa mielenosoittajat estivät liikennettä Unioninkadulla sekä Kaisaniemenkadulla useita tunteja lauantai-iltapäivänä. Poliisi antoi sakot 53 henkilölle ja otti kiinni 51 henkilöä, jotka vapautettiin saman illan aikana.
Poliisin voimankäyttöä säädellään tarkasti laissa, jonka mukaan voimankäytön pitää muun muassa olla viimesijainen keino ja puuttumisen on oltava lievintä mahdollista. Vastaavasti mielenilmausvapaus on turvattu esimerkiksi perustuslaissa. Näin muistutti muun muassa julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa lokakuussa.