Stadin brankkari eli Helsingin pelastuslaitos muistuttaa Instagramissa julkaistulla postauksellaan, että väestönsuojien ei pidä antaa muuttua romuvarastoiksi.
Väestönsuojia on taloyhtiöissä, yrityksissä, virastoissa ja laitoksissa. Helsingissä on kalliosuojia, jotka jakaantuvat yleisiin ja yhteisväestönsuojiin. Normaalioloissa kalliosuojat ovat hyötykäytössä, kuten liikunta- ja harrastetiloina sekä pysäköintilaitoksina.
– Useimmiten virastoissa ja laitoksissa väestönsuojaan kulkeutuu pikku hiljaa kaikenlaista tavaraa, jotka ovat ikään kuin välivarastossa. Niistä ei oikein tiedetä, pitäisikö ne heittää pois vai säilyttää, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkanen.
Sairaaloissa väestönsuojaan tai sen käytäville voi kertyä pyykki- ja liinavaaterullakoita, jotka haittaavat kulkemista.
Väestönsuoja on saatava käyttökuntoon enimmillään 72 tunnissa, Markkanen muistuttaa.
Kerrostaloissa voi kellarivarasto olla samaan aikaan väestönsuoja. Kaikki kellarivarastot eivät kuitenkaan ole automaattisesti väestönsuojia, vaan esimerkiksi neljän kerrostalon taloyhtiössä väestönsuoja voi olla yhden talon kellarissa. Muissa taloissa on tavalliset varastotilat.
Tavaramäärän kasautuminen eli Markkasen sanoin "ylimääräisen palokuorman hilloaminen" kellareihin, porraskäytäville ja niiden tasanteille ja väestönsuojiin on iänikuinen ongelma.
Talosta muuttaneet asukkaat ovat lisäksi voineet jättää jälkeensä kellariin lojumaan huonekaluja tai vaikka vanhoja renkaita.
– Kerrostalojen pihassa voi myös seisoa useita päiviä siirtolava, johon heitetään poistettavia romuja. Mutta siirtolava voi tukkia pelastustien tai pelastuslaitoksen nostolavalle varatun tilan, Markkanen huomauttaa.
Vaikka siirtolava olisi paikallaan vain joitakin päiviä, tulipalo tai muu vaaratilanne voi syntyä juuri sinä aikana.
Laki määrää, että väestönsuojat on pidettävä kunnossa. Asuinrakennuksissa valvonta perustuu omavalvontaan ja pelastuslaitos tarkastaa väestönsuojia pistokokein.
– Käytännössä omavalvonta toteutetaan asiakirjoin. Alan yritykset käyvät esimerkiksi tekemässä rakennuksen väestönsuojassa tiiveyskokeita ja niistä toimitetaan dokumentti viranomaiselle, Markkanen selvittää.
Stadin brankkarin Instagramissa julkaisemaa postausta Markkanen kuvaa yleiseksi herätyspostaukseksi.
– Kun ylimääräinen palokuorma hoidetaan tiloista pois, se parantaa asukkaiden, työntekijöiden ja pelastajien turvallisuutta.
Väestönsuojista ja omavalvonnasta saa lisää tietoa Helsingin pelastuslaitoksen sivuilta, täältä.