Vantaa ennen ja nyt: Lämpimät jalkineet pakkaskeleille tehtiin ennen itse – tallukanpohjien toppaaminen ei ollut kärsimättömän hommaa

Vantaan kaupunginmuseon kokoelmien tallukoiden pohja-aihioiden tiiviit kankaat on ommeltu mustalla langalla yhteen. Pohjista olisi tullut tukevat ja kestävät jos ne olisi tehty valmiiksi asti. Stella Karlsson/Vantaan kaupunginmuseo

Päivi Yli-Karhula

Pakkaskelit kääntävät ajatukset lämpimiin jalkineisiin. Ilman sellaisia ei Suomessa pärjää, on sitten meneillään yltäkylläisyyden ajat tai pula-aika.

Ennen teollisia kenkiä jalkineet tilattiin suutarilta tai tehtiin itse. Edullisimmin pääsi, kun teki tallukat vanhoista vaatteista ja tekstiileistä. Useita kankaita tikattiin yhteen ja uloimmaksi pantiin tukevaa villakangasta.

Sota- ja pula-aikoina tallukat löydettiin uudestaan. 1940-luvulla niitä tehtiin sarjatuotantona, järjestettiin tallukaskursseja ja julkaistiin valmistusoppaita.

Monien mielestä tallukat olivatkin mukavammat ja lämpimämmät kuin nahkakengät. Parempien aikojen koittaessa teolliset jalkineet kuitenkin syrjäyttivät tallukkaat.

Vantaan kaupunginmuseon kokoelmien tallukoiden pohja-aihiot on valmistettu vuonna 1943.

Ne ovat osa laajaa Teräsvuoren kokoelmaa, joka sisältää Tikkurilassa tuolloin asuneen Jokiniemen Maatalouden tutkimuskeskuksessa työskennelleen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Armo Teräsvuoren perheen arkista esineistöä ja kuvia.

Kaikessa keskeneräisyydessään pohja-aihiot johdattavat miettimään tarinaa niiden takana. Onko tarve päättynyt yllättäen vai onko valittu kangas ollut sittenkin liian tukevaa ja tiivistä?

Tallukoiden pohja-aihioissa muutama kangas on jätetty suuremmaksi. Jos tekeminen olisi jatkunut, isompien kankaiden reunat olisi seuraavaksi käännetty pienempien reunojen yli ja harsittu päällimmäisiin kankaisiin.

Seuraavaksi pohjat olisi topattu pellavanyörillä naskalia apuna käyttäen järjestelmällisesti kauttaaltaan lyhyillä tiukoilla pistoilla. Reunoilta pohja olisi nostettu kuppimaiseksi ja lopuksi pohja olisi kiinnitetty lestillä odottavaan päälliseen ja välipohjaan. Usein väliin pantiin vielä tuohi kosteutta eristämään.

Tallukkaan pohjan toppaamisessa joutuu tikkaamaan toistatuhatta tikkiä, joten ihan kärsimättömän työtä se ei ollut.

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.

Lisää historiaan liittyviä juttuja löytyy täältä .

Jutussa korjattu Teräsvuoren etunimi 9.2. klo 11.26.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut