Ei ruuhkamaksuille – Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, yrittäjät ja elinkeinoelämä: ruuhkamaksut olisivat päästövähennyskeinona epätasa-arvoinen ja elinkeinoelämän kannalta haitallinen

Anne Koski

Pääkaupunkiseudun kymmenen kehyskuntaa eli Kuuma-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ne lisäisivät suhteellisesti eniten matalapalkka-alalla työskentelevien työmatkakuluja.

Ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia myös pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen.

Kuuma-kuntien tuoreen selvityksen mukaan ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta ja jarruttaisivat Kuuma-seudun elinkeinoelämän kasvua. Kehyskunnat ja elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät päästövähennyksiin toimivampia ratkaisuja.

Yhtenä osana Kuuman selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä henkilöliikenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus.

Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella.

Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021.

Elinkeinoelämä edellyttää toimivia ja alueellisesti tasa-arvoisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseen:

– Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu Kuuma-seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästövähennyskeinojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen, sanoo Kuuma-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela tiedotteessa.

– Kuuma-kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa-arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä. Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmittämisestä. Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkaupunkiseudulle ja joihin tullaan harvaan asutuista Kuuma-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun elinvoimaa kuormitettaisiin ruuhkamaksuilla, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto toteaa.

– Koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle. Seudullinen ruuhkamaksuratkaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja yrityksiä epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ei toteutuisi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

– Lisävero elinkeinon harjoittamiselle olisi kohtuuton maallemme, joka tarvitsee nyt yrittämistä enemmän kuin koskaan. Kovasti kilpailuilla ja pienikatteisilla aloilla ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Samoin lisäverolla rangaistaisiin työssäkäyviä työntekijöitä, sanoo Helsingin seudun yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

– Pääkaupunkiseutu on merkittävä työssäkäyntialue Kuuma-kuntien asukkaille. Ruuhkamaksu kohdentuisi epätasa-arvoisesti suoraan keskituloiselle kohderyhmälle, jolle oman auton käyttö voi olla kustannustehokkain liikkumismuoto. Ruuhkamaksujen sijaan olisi mietittävä julkisen liikenteen matkaketjujen edistämistä, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki puolestaan toteaa Kuuma-seudun tiedotteessa.

Vain Tuusula ilmaisi vastustavansa ruuhkamaksuja, mutta eivät Järvenpää ja Keravakaan niitä halua

Sipoolta tiukka ei ruuhkamaksuille – "Tietullihan olisi työssäkäyntivero"

Ruuhkamaksukapina nostaa päätään kehyskunnissa – "Aikooko hallitus tosissaan tehdä työssäkäynnin maksulliseksi?”

USU: Enemmistö suomalaisista vastustaa ruuhkamaksuja – kannattajia eniten siellä, missä on ruuhkiakin

Mätkäistäänkö Kehä III:n ulkopuolelta töihin ajavalle 130 euron kuukausittainen lisälasku? – Kansanedustaja laski ruuhkamaksujen vaikutukset "pendelöijille"

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut