Vantaan Energian vuosi sitten alkanut jätevoimalan laajennustyö on edennyt aikataulussa koronapandemiasta huolimatta.
Työmaan vahvuus on nyt noin sata henkilöä. Kesää kohti työntekijöiden määrä nousee useampaan sataan.
Työmaalle Ojankoon tullaan muun muassa Virosta, Saksasta ja Puolasta.
Tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo, että toistaiseksi korona ei ole hidastanut hanketta, vaikka koronarajoitukset ovat aiheuttaneet lisätyötä.
Työntekijöiltä vaaditaan negatiiviset koronatestitulokset niin kotimaasta lähtiessään kuin Suomeen saavuttuaan.
Työmaalla porukkaa jaetaan pienempiin ryhmiin.
Massatestejäkin on otettu. Ne ovat olleet negatiivisia.
Työmaalla tehdään parhaillaan jätekattilan ja savukaasujenpuhdistuslaitoksen perustustöitä.
Maaliskuussa päälaitetoimittajat saapuvat asentamaan voimalan päälaitteita. Samaan aikaan kattilahallin ja muiden rakennusten rakentaminen jatkuu.
Päälaiteasennukset kestävät ensi vuoden tammikuulle.
Sen jälkeen alkaa laitteistojen koekäyttöjakso.
Ensitulet on tarkoitus sytyttää kesällä 2022. Laitoksen on määrä on käytössä syksyllä 2022.
Uudessa voimalassa pystytään hyödyntämään polttoaineena kaupan ja teollisuuden jätettä, joka on kierrätettävän materiaalin erittelyn jälkeen kattilalle ”agressiivisempaa” kuin kotitalousjäte.
Uuden laitoksen materiaalivalinnat ja lämpötilat mahdollistavat vaativan jätteen polttamisen.
– Ympäristövaikutuksiltaan uusi laitos on puhtaampi kuin vuonna 2014 käyttöönotettu laitos, sillä käytössä on uudempaa teknologiaa. Myös määräykset tiukemmat kuin nykyisen laitoksen kohdalla, Patomeri sanoo.
Vantaan Energia päätyi kaupan ja teollisuudenjätteelle tarkoitetun voimalan rakentamiseen, sillä sille oli selkeä tarve.
Pääkaupunkiseudulla syntyvää, kierrätykseen kelpaamatonta kaupan- ja teollisuuden jätettä viedään tällä hetkellä ulkomaille. Samalla Suomeen tuodaan fossiilisia polttoaineita.
Laajennus on yksi askel kohti fossiilitonta energiantuotantoa, johon yritys pyrkii vuoteen 2026 mennessä.
Valmistuttuaan uuden voimalaitoksen on arvioitu polttavan vuosittain 200 000 tonnia kaupan ja teolisuuden jätettä.
Se vastaa noin 30 prosenttia Vantaan kaukolämmön tuotannosta.
Vantaa lämpiää noin 80 prosenttisesti kaukolämmöllä.
Nykyinen kotitalousjätteen polttoon erikoistunut voimalaitos tuottaa noin 45 prosenttia kaupungin kaukolämmöstä.
Investointi maksaa noin 140 miljoonaa euroa.