Seniorit: Vantaalainen Aimo Koski, 85, muutti palvelukotiin ollakseen lähellä vaimoaan.
Palvelukoti Hopeassa Myyrmäessä asuva Aimo Koski ojentaa kyynärpäänsä korona-ajan tervehdykseen ja kysyy ensimmäiseksi: Mikä sinun urheilulajisi on?
Kysymys paljastaa, että urheilu ja liikunta ovat edelleen lähellä 85-vuotiaan Kosken sydäntä. Aktiivinen liikkuminen on varmasti yksi syy sille, että Kosken jalka nousee edelleen kepeästi.
Lauantaina 13. helmikuuta hyvä kunto olikin tarpeen, sillä Koskea kävi jututtamassa ja kuvaamassa media toisensa jälkeen. Syykin oli selvä: vantaalainen teräsvaari oli valittu Vuoden Papaksi.
Koski on hämillään saamastaan huomiosta ja kuvaajien innokkuudesta.
– Kyllä on filmi nykyään halpaa, hän naurahtaa.
Kuvauksen jälkeen Koski kiinnostuu kameran tekniikasta, sillä tekniikan asiat ovat teleoperaattoriyrityksen insinöörinä työuransa tehneelle tuttuja juttuja. Hoivakodissa Koski ottaa älypuhelimella ahkerasti kuvia terävyyttään menettäneen muistin tueksi.
Miten minulle kävi näin hyvin, että sain pitkän elämän?
Aimo Kosken tuntevat kuvaavat häntä ystävälliseksi ihmiseksi, joka näkee asioissa ja ihmisissä aina hyvää. Koski itse käyttää usein sanaa kiitollinen: Hän sanoo olevansa kiitollinen elämästä, kokemuksista ja läheisistä.
Positiivinen ote elämään oli yksi niistä asioista, joihin myös raati kiinnitti huomiota valitessaan Vuoden Pappa -tunnustuksen saajaa. Tärkeänä pidettiin myös Kosken tapaa osoittaa rakkautta vaimolleen. Koronapandemian estäessä päivittäiset vierailut vaimon luo palvelukotiin, Koski päätti muuttaa sinne myös itse saadakseen olla yhdessä vaimonsa kanssa.
– Aiemmin Aimo käveli joka päivä Vapaalasta Myyrmäkeen vaimoaan tapaamaan, palvelukoti Hopeassa työskentelevä päivätoiminnan ohjaaja Paula Vänttinen kertoo.
Vänttinen ilmoitti Kosken Vuoden Pappa -ehdokkaaksi. Ehdokkaita oli kaikkiaan 131.
Koski kävelee edelleen päivittäin paljon.
– Jos ei muuta, niin kävelen täällä palvelukodissa käytävillä. Kävelen mieluummin kuin katson televisiota.
Kävelyn lisäksi Koski on elämänsä aikana harrastanut muun muassa pyöräilyä, hiihtoa ja tanssia. Palvelukodissa hän osallistuu monenlaiseen liikunnalliseen toimintaan.
– Aimo on välillä melkein kuin apuohjaaja, ohjaaja Vänttinen sanoo.
Liikunnan lisäksi virkeyttä on tuonut terveellinen ruoka, vaikka mitään erityistä ruokavaliota kotona ei ole noudatettu – pöydässä on ollut hyvää perusruokaa.
– Sen olen huomannut, että on hyvä juoda paljon, Koski tuumaa.
Juoda pitää, mutta ei alkoholia. Alkoholin juomiselle Aimo Koski ei ole uhrannut koskaan aikaansa.
Kosken muistellessa nuoruutta valloittava hymy on entistäkin herkemmässä. Hän puhuu siitä, miten mukava oli tanssia. Tanssi on jo jäänyt, ainakin toistaiseksi, mutta toive siitä elää.
– Aimo odottaa, että kunhan korona väistyisi, niin voisimme järjestää taas tansseja täällä palvelukodissa, Vänttinen kertoo.
Elämän merkityksellisyyttä pohtiessaan Koski katsoo piirongin päällä olevaa hääkuvaansa, valokuvia omista vanhemmistaan, kolmesta lapsestaan, lapsenlapsista ja lapsenlapsenlapsista.
– Olen iloinen siitä, että olen saanut elää näin kauan ja nähdä tuon kaiken. Miten minulle kävi näin hyvin, että sain pitkän elämän?
Vuoden Pappa -tunnustuksen myönsi Seurana Oy:n kokoama raati. Kunniadiplomin lisäksi Vuoden Pappa saa kuukaudeksi maksutta Seuranan välittämän seuralaisen. Aimo Koski on päättänyt, että seuralaisen kanssa käydään katsomassa, miten omakotitalo pärjää Vapaalassa.