Tuore selvitys: Perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut 2000-luvulla – Vanhempien varallisuus näkyy jo varhaiskasvatuksessa

Kuvituskuva. Ella Karttunen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Sosioekonomisen taustan ja alueellisten erojen merkitys on korostunut 2000-luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä.

Jos kehitys säilyy nykyisen kaltaisena, riskinä on peruskoulun eriarvoistuminen niin, että lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään, todetaan tuoreessa selvityksessä.

Koulutuksellinen epätasa-arvo tihenee selvityksen mukaan erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia.

Alueelliset erot näkyvät sekä henkilökunnan kasvavana työkuormana että lasten korostuneena tuen tarpeena ja heikompina kouluvalmiuksina.

Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksensä Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet opetusministeri Jussi Saramolle keskiviikkona.

Vaikka tyttöjen osaaminen on keskimäärin parempaa kuin poikien, on heikosta sosioekonomisesta perhetaustasta tuleva tyttö osaamisessaan keskimäärin puolen kouluvuoden osaamisen verran jäljessä vahvan sosioekonomisen perhetaustan omaava poika.

– On huolestuttavaa, kuinka vahvasti perheiden väliset erot vaikuttavat oppimistuloksiin jo varhaiskasvatusikäisten lasten välillä, toteaa Saramo opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että tällä haavaa jokaisen oma lähikoulu kuuluu Suomessa vielä maailman parhaiden koulujen joukkoon.

– Siitä on pidettävä kiinni ja pysäytettävä alueiden välisten erojen kasvu. Kaikkien koulujen tulee pysyä jatkossakin yhtä laadukkaina ja vetovoimaisina niin oppilaille kuin opettajille. Koulutuksen epätasa-arvon estäminen on aika nostaa etusijalle, Saramo painottaa.

Jo reilusti yli kolmannes kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Yksin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu yli puolet kaikista vieraskielisistä kouluikäisistä.

Koulutuksen kansallinen tulevaisuus ja maahanmuuttotaustaisen väestön kiinnittyminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille ratkaistaan yhä suuremmalta osin kaupungeissa, katsoo opetus- ja kulttuuriministeriö.

Esillä on esimerkiksi koulujen tasa-arvorahoitus, jolla kohennetaan heikosta sosioekonomisesta taustasta tulevien oppilaiden mahdollisuuksia peruskouluissa.

– Selvityksen viesti tasa-arvorahan vaikutuksista on olennaisen tärkeä koulutuksen kehittämiselle. Tätä työtä viemme vahvasti eteenpäin Oikeus oppia -ohjelmassa. Parhaillaan kuntien haettavana on 67,2 miljoonaa euroa opetuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen, opetusministeri Saramo sanoo.

Selvityksessä kehotetaan kiinnittämään huomio myös koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävimmälle alueellisen eriytymisen tasolle, eli koulun tai päiväkodin lähialueeseen tai oppilasalueeseen.

Perheiden tuloerot näkyvät siinäkin miten lapset selviävät syövästä – tuore raportti nostaa eriarvoisuuden esiin

Peräti 873000 suomalaisella on köyhyys- tai syrjäytymisriski – mitä se tarkoittaa?

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut